Suomi-pursi Kiina-tankkerin vanavedessä
Talouselämä 29/2013

Utrikespolitiska institutets forskare Jyrki Kallio har i tidningen Talouselämä 23.8. publicerat artikeln ‘Suomi-pursi Kiina-tankkerin vanavedessä’

 

Onko Kiina Suomelle turvallisuuspoliittinen uhka? Uutiset kertovat Kiinan internetvakoilusta, Kiinan ja Yhdysvaltain valtataistelusta, ja siitä, miten Kiina rohmuaa kaikki raaka-aineet maailmasta. Huolten määrä osoittaa, miten Kiina liittyy kaikkeen.

Mikäli Kiinan talouskasvu jatkuu, toteutuu Kiinan vuosikymmenien takainen tavoite: maasta tulee tällä vuosikymmenellä ”kohtalaisen hyvinvoiva” yhteiskunta. Kasvun myötä Kiinaan syntyisi 300 miljoonan ihmisen suuruinen, tulotasoltaan ja kulutustottumuksiltaan ”länsimainen” keskiluokka.
Uusi puoluejohtaja ja presidentti Xi Jinping on todennut, että Kiina on lähempänä unelmiensa toteutumista kuin milloinkaan aiemmin. Puoluejohdon mukaan unelmien toteutuminen merkitsee ”kansallista uudestisyntymistä”: Vasta nyt Kiina on nousemassa asemaan, jossa se ei ole kenenkään alistettavissa.
Polttava kysymys on, johtaako Kiinan kyky asettua taloudellis-poliittiseksi vastavoimaksi Yhdysvalloille myös sotilaalliseen vastakkainasetteluun. Kiinalla on ratkaisemattomia aluekiistoja Yhdysvaltain tukemien maiden kanssa. Kiina pyrkii kehittämään syvänmeren laivastoaan voidakseen murtaa Yhdysvaltain ylivoiman lähimerillään. Matka tähän tavoitteeseen on vielä pitkä, eikä Kiinan kannata vielä haastaa Yhdysvaltoja.

Kiinan painoarvo
Taloudellisesti mahtavan Kiinan kansainvälispoliittinen painoarvo kasvaa väistämättä. Kiina oli Bric-ryhmän (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) kokouksessa mukana päättämässä kilpailijan perustamisesta Maailmanpankille. Saattaa olla, että Kiina ja Venäjä vetävät jatkossa entistä selvemmin omaa, ”länsimaiden” vastaista linjaa.
Kiinan unelmien toteutuminen edellyttää kaikkien kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Presidentti Xin Moskovan-vierailulla maaliskuussa solmittiin kansallisten öljy-yhtiöiden sopimus yhteistyöstä öljynetsinnässä Venäjän arktisilla öljykentillä. Kiina pyrkii Grönlannin mineraaliapajille ja on kiinnostunut laivareittien avautumisesta Pohjoisen jäämeren kautta Atlantille.
Kasvulla on hintansa. Kiina on jo nyt maailman suurin energiankuluttaja, mutta kulutus henkeä kohden on vasta kolmannes Yhdysvaltojen vastaavasta. Kiina panostaa ydinenergiaan ja uusiutuvaan energiaan, mutta kivihiilen tarpeen arvioidaan silti parissa vuosikymmenessä ylittävän kaikkien OECD-maiden yhteisen tarpeen.
Ilman saastuminen tuntuu Kiinan ulkopuolellakin. Kiinasta peräisin olevat nokilaskeumat nopeuttavat arktisen alueen lämpenemistä. Kiinan hiiliriippuvuuden vuoksi maa tuskin suostuu sellaisiin ilmastonsuojelutoimiin, jotka olisivat Suomen tulevaisuuden kannalta parhaita.

Jos Kiina taantuu
Kiinan talouskasvua uhkaa suuri joukko tekijöitä: vaikeudet korvata hiipuvaa vientiä kotimarkkinoiden kysynnällä, velkakuplat, työvoimarakenteen muuttuminen, kustannustason nousu, ympäristön saastumisen kustannusten ja kansanterveyshaittojen kasvu, puhtaan raakaveden puute, korruptio sekä paikallisviranomaisten ja muiden toimijoiden oman edun tavoittelu.
Kiinan johtoa taantuma huolettaa suuresti, sillä maan väestö on pysynyt tyytyväisenä nimenomaan elintason kasvun ansiosta. Mikäli kasvu hidastuu, hallituksen vastaiset mielenilmaukset saattavat vaarantaa maan vakauden. Jo tällä hetkellä Kiinassa on päivittäin yli 500 erisuuruista mielenosoitusta tai mellakkaa.
Kiinan johto näyttää varautuvan sisäisen epävakauden kasvuun ennen kaikkea kontrollikoneiston vahvistamisella. Niinpä maailmantalouden kasvusta huolestuneet kansainväliset vaikuttajat, jotka pitävät toivottavana vakauden jatkumista Kiinassa, ajautuvat epäsuorasti tukemaan Kiinan hallinnon autoritaarisuutta.

Kiina ja Suomi
Suomen kannalta välittömimmät huolenaiheet ovat kiinalaisyritysten ja muiden tahojen harjoittamat tekijänoikeusrikkomukset sekä yritysvakoilu. Ympäristöongelmat ja ilmastonmuutos tuovat Kiinan entistä lähemmäs Suomea. Suomen kannalta on tärkeää saada Kiina sitoutumaan eri alojen kansainväliseen yhteistyöhön.
Eräs Kiinan johtavista ympäristöasiantuntijoista on todennut, että maassa ei kyetä kunnolla puuttumaan saastumiseen siksi, että oikeusvaltion periaatteet eivät toteudu Kiinassa. Suomi pyrkiikin edistämään Kiinan oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä.
Kiinan vakaus on Suomenkin etu. Sen vuoksi Suomen päättäjien on kysyttävä itseltään, miten pitkälle olemme valmiita menemään Kiinan sisäisen vakauden hyväksi. Kiinan kehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, ja siksi pitää varoa kaikkien munien panemista Kiinan koriin.
Kiina-tankkerin vanavesi voi muuttua pahaksi peräaallokoksi.