Syyrian aseet tuhoamatta
Helsingin Sanomat
Antti Ämmälä

Utrikespolitiska institutets forskare Charly Salonius-Pasternak kommenterade i en intervju för Helsingin Sanomat 22.11. förstörandet av Syriens kemiska vapen.

Länk till artikeln

 

Kemialliset aseet pitää ehkä tuhota merellä, koska kukaan ei ota niitä
Syyrian taistelukaasutehtaat on hävitetty, mutta kemikaalit ovat yhä maassa. Kansainvälisellä yhteisöllä alkaa olla kiire.

Syyrian kemiallisten aseiden tuhoaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi.

Yksikään valtio ei ole suostunut ottamaan aseita hävitettäviksi. Tilanne on kiusallinen, sillä aseiden tuhoaminen on kansainvälisen yhteisön tärkein ponnistus Syyrian sodassa.

Kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW ja Yhdysvallat pohtivat nyt vakavasti, voiko aseet tuhota merellä laivalla tai lautalla. Uusia keinoja on pitänyt miettiä sen jälkeen, kun Albania kieltäytyi ottamasta aseita vastaan, kertoo uutistoimisto Reuters.

Aseiden kuljettaminen ulos Syyriasta voi olla vaarallista. Yhdysvallat pelkää islamistikapinallisten iskuja kuljetuksia vastaan.

Syyrian hallinto suostui luopumaan kemiallisista aseistaan syyskuussa, kun Yhdysvallat oli uhannut Syyriaa ilmaiskuilla. Presidentti Bashar al-Assadin hallinnon väitetään tappaneen hermokaasuiskulla jopa yli tuhat syyrialaista elokuussa.

Sopimus kemiallisten aseiden tuhoamisesta syntyi Syyrian tärkeimmän liittolaisen Venäjän kätilöimänä. Se tarjosi ulospääsyn vaikeasta tilanteesta Yhdysvalloille ja EU:lle, joiden ei tarvinnut ryhtyä poliittisesti vaikeisiin iskuihin Syyriaa vastaan.

Nyt Syyrian taistelukaasutehtaat on tuhottu. Edessä on varastoitujen aineiden kuljettaminen ulos Syyriasta ja niiden tuhoaminen. Aika uhkaa loppua, sillä tärkeimpien aineiden pitäisi olla ulkona Syyriasta vuoden loppuun mennessä ja tuhottuina kesäkuun loppuun mennessä.

Vaikeus löytää vastaanottajamaata kielii siitä, ettei kukaan halua hoitaa likaista työtä.

“Sitten kun pitäisi oikeasti tehdä jotain asialle, vastaanottajia onkin vähemmän, myös Euroopan sisällä”, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Erityisesti Yhdysvallat näyttää laskeneen uskollisen Nato-kumppaninsa Albanian varaan. Albanian mukaan sillä ei ole teknistä kapasiteettia. Maa tuhosi pienen kemiallisten aseiden arsenaalinsa, mutta Syyrian aseita varten tuhoamislaitos ei riitä.

Tekniikaltaan ja kapasiteetiltaan riittäviä tuhoamislaitoksia on vain Venäjällä ja Yhdysvalloilla, sanoo Verifinin johtaja Paula Vanninen. Venäjällä on kiire tuhota omia aseitaan. Yhdysvaltojen laki kieltää kemiallisten aseiden tuonnin.

Albanialaisissa kemialliset aseet herättivät huolta ympäristöongelmista ja turvallisuudesta.

“Jos esimerkiksi johonkin Albanian kaupunkiin tai kylään viedään tonni kemiallisia aseita, voin vain kuvitella, kuinka moni organisaatio olisi kiinnostunut saamaan niitä käsiinsä joko lahjomalla tai hyökkäämällä”, Salonius-Pasternak sanoo.

Myös Norja tyrmäsi Nato-kumppaninsa Yhdysvaltojen pyynnön tuhota aseita vedoten kapasiteetin puutteeseen.

Suomessa asevarastoja ei voisi tuhota, mutta Suomi selvittää, voisiko se osallistua aseiden tuhoamisesta syntyvien jätteiden hävittämiseen. Suomessa jätteitä voisi hävittää Ekokem-yhtiö, sanoo apulaisosastopäällikkö Timo Kantola ulkoministeriöstä.

Kantolan mukaan päätös jätteiden vastaanottamisesta riippuu ainakin niiden määrästä ja tuhoamisen kustannuksista.

Aseiden tuhoaminen kansainvälisillä vesillä on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, sillä operaatioon ei tarvittaisi minkään maan hyväksyntää, kirjoittaa The New York Times -lehti.

Yhdysvalloilla on liikuteltava tuhoamisyksikkö, jota voitaisiin käyttää laivalla tai lautalla.

Salonius-Pasternak uskoo, että tuhoamiseen löytyy ratkaisu, pelkästään sen takia, että muutoin kemiallisten aseiden vastaiselta taistelulta putoaisi pohja.

Syyrian hallinto jää kuitenkin voiton puolelle: “Tämä on Syyrialle positiivista julkisuutta, mikä sitten osittain auttaa hautaamaan kaiken kielteisen.”