Taliban besegras inte genom krig

Afganistanin ja Pakistanin rajaseudulla toimivat Talibanit eivät edusta yhtä yhtenäistä liikettä. Eripuraisia ryhmittymiä toimii alueella satoja.

Poikalapsi syntyy keskelle periferiaa, kaukaisille Keski-Aasian vuorille. Syrjäisillä ja takapajuisilla kunnailla leipä on kiven alla, mitään koulutusta tai töitä ei löydy. Siksi Taliban-taistelijaksi ryhtyminen on unelmapesti.

Talibaniin ei liitytä pelkästään rahan vuoksi, sillä ryhmittymiä pitää vahvasti koossa myös kulttuuri ja uskonto. Afganistanin ja Pakistanin syrjäseuduilla Talibanit edustavat vuosituhansia vanhaa tapaa häätää valloittajat kotinurkilta.

Vaikka syyt sotimiseen olisivatkin ideologiset, Talibaniin liittyminen saattaa olla ainoa mahdollinen elinkeino.

Taliban-sissin palkka on kymmenen dollarin luokkaa päivässä, mistä muodostuu äkkiä omaisuus maailman köyhimpiin kuuluvalla alueella. Tällaisella summalla taistelija ruokkii perheensä helposti. Ja perheet ovat suuria, sillä epävarmoissa oloissa lapset ovat henkivakuutus.

Pakistanin ja Afganistanin välinen vuoristoseutu tuottaa uusia taistelijoita nopeammin, kuin taisteluissa menehtyy. Talibaneilla on varaa valita parhaat miehet päältä.

Afganistanin sodan alkuvuosina, 2001 alkaen, länsiliittouma pakotti Talibanit perääntymään Pakistanin vastaisen rajaseudun vuorille. Hajaannuksen valtaan joutunut järjestö on sittemmin nuollut haavojaan ja kerännyt voimaa piilopaikoissaan rajan molemmin puolin.

Pakistanin puolella tilanne kärjistyi toissa vuonna, kun Tehrik-i-Taliban Pakistan -järjestö onnistui yhdistämään riitaisat joukkiot ja käymään keskushallinnon kimppuun. Maanpuolustuskorkeakoulun Afganistan-asiantuntija Juha-Antero Puistola kertoo järjestön tehneen kuitenkin strategisen virhearvion.

Aluksi sotaonni hymyili Talibanille. Pakistan katsoi sen toimia läpi sormien, mutta sitten järjestö ulotti iskunsa Islamabadiin.

– Talibanit onnistuivat kasvattamaan voimiaan siinä määrin, että kuvittelivat voivansa käydä Pakistanin hallituksen kimppuun. Takkiin tuli ja pahasti.

Kun Islamabad ymmärsi olevansa oikeasti uhattuna, se käänsi hetkeksi katseensa pois arkkivihollisen Intian suunnalta. Itärajalta siirrettiin tuhansia miehiä ja valtavat määrät kalustoa Talibanin tukialueille Luoteis-Pakistaniin.

Vuoden 2009 keväällä Tehrik-i-Taliban Pakistan ajettiin takaisin piiloihinsa. Nyt Pakistan on antanut tilanteen vuorilla rauhoittua.

Sotilaallisesti Talibania tuskin saadaan kukistettua. Juha-Antero Puistolan mukaan se luultavasti vaatisi esimerkiksi väestön pakkosiirtoja ja suoja-aitojen rakentamista armeijoiden turvaksi. Tappiot ja siviiliuhrien määrät olivat kestämättömät.

Talibanilla riittää myös rahaa. Huumeiden salakuljetuksesta ja rikollisuudesta saatavien tulojen lisäksi järjestöt saavat valtavia lahjoituksia yksityishenkilöiltä ympäri islamilaista maailmaa. Moni tahtoo tukea taistelua länsimaita vastaan.

Kaiken lisäksi Talibanilla on aikaa odottaa. Jossain vaiheessa Yhdysvaltojen johtaman länsiliittouman on vetäydyttävä alueelta. Taliban voisi helposti piilotella siihen asti ja iskeä jälleen Kabuliin.

Talibanien keskinäisestä hajaannuksesta voisi löytyä lääke seudun rauhoittamiseen.

Vaikka Tehrik-i-Taliban Pakistan onnistui hetkellisesti yhdistämään kilpailevat sotajoukkiot yhtenäisen johdon alle, Puistolan mukaan sotapäälliköt ovat mielellään voittajan puolella. Kun marssi Islamabadiin ei onnistunutkaan, järjestön yhtenäisyys on jälleen vaakalaudalla.

Rajaseutujen Taliban koostuu sadoista aseellisista ryhmittymistä, jotka eivät usein tule toimeen keskenään, vaikka taistelevatkin yhteisen asian puolesta.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Barbara Zanchetta kertoo, että länsiliittouman ja Yhdysvaltojen pitäisikin nyt etsiä ne paikalliset vallankäyttäjät, joiden kanssa voi oikeasti tehdä yhteistyötä.

– Tarvittaisiin syvälle luotaavaa tietoa afgaanien todellisuudesta. Valitettavasi me lännessä emme tiedä lainkaan riittävästi yhteisöjen toiminnasta ja perinteistä.

Alueella ei luoteta keskushallintoihin, joten valta on paikallisten kyläneuvostojen ja sotapäälliköiden käsissä. Zanchetta uskookin, että jopa Talibanin kanssa voi tehdä rauhan.

– Jos Taliban käytäisiin ryhmä kerrallaan läpi, tunnistettaisiin tavoitteet ja ne, joiden kanssa voisi päästä yhteisymmärrykseen. Teoriassa rauha on mahdollinen, mutta vaatisi valtavasti lisää tietoa, Zanchetta pohtii.