Terrorismi ei ole politiikkaa vaan rikollisuutta
Helsingin Sanomat

VIERASKYNÄ


Terrorismi ei ole politiikkaa vaan rikollisuutta


Tapa, jolla terrorismi määritellään, vaikuttaa kansainvälisen poliisiyhteistyön edellytyksiin.


JULIA JANSSON KIRJOITTAJA ON POLIITTISEN HISTORIAN JATKO-OPISKELIJA HELSINGIN YLIOPISTOSSA. HÄN TUTKII KANSAINVÄLISEN POLIISIYHTEISTYÖN HISTORIAA.


Onko terrorismi rikollisuutta vai poliittista sodankäyntiä? Kysymys nousee esiin aika ajoin, ja siitä on historian saatossa esitetty monenlaisia näkemyksiä.


Esimerkiksi kriisiturvallisuuden asiantuntijan Pekka Visurin mukaan (HS 16.10.) terrorismia käsitellään Suomessa usein väärin perustein vain rikollisuutena eikä sodankäynnin menetelmänä.


Rikospoliisijärjestö Interpolin historia osoittaa kuitenkin, että terroristien tekojen määrittely rikoksiksi on kansainvälisen poliisiyhteistyön kannalta ensiarvoisen tärkeää.


Terrorismille ei ole olemassa yhtä kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää. EU:ssa on kuitenkin päästy sopuun yhteisestä määritelmästä, joka on sellaisenaan sisällytetty Suomen lakiin: teko katsotaan terroristiseksi, kun se täyttää vakavan rikollisuuden tunnusmerkit ja tekijän tarkoituksena on pelotella siviiliväestöä tai horjuttaa yhteiskunnan perusrakenteita.


Yhteisiä kaikille terroristien teoille ovat poliittiset motiivit ja tavoitteet. Jos Norjan ampujaa ei olisi motivoinut poliittinen ideologia, hän olisi sarjamurhaaja muttei terroristi. Tekojen taustalla vaikuttavan poliittisen ideologian täytyy myös olla jossain määrin tunnettu. Terroristi-nimikettä ei yleensä käytetä tekijästä, joka on tavoitteineen yksin.


Sodankäynnistä terrorismi eroaa siinä, että iskut kohdistuvat erityisesti siviileihin.


Kansainvälinen poliisiyhteistyö on terrorisminvastaisen toiminnan keskeinen osa-alue. Nykyään poliisiviranomaiset välittävät yötä päivää tietoa ja pidätysmääräyksiä yli kansallisten rajojen. Tässä apuna ovat yhteiset organisaatiot, kuten Interpol ja Europol.


Interpolissa on tätä nykyä 188 jäsenmaata, vain viisi vähemmän kuin YK:ssa. Mukana on sellaisia maita kuin Iran, Yhdysvallat, Burundi ja Uzbekistan. Yhteistyö näinkin erilaisten valtioiden välillä on vaativaa.


Nykyään Interpolin tärkeimpiä tehtäviä on terrorisminvastainen toiminta. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina.


Toisesta maailmansodasta lähtien aina vuoteen 1998 Interpolin osallistumista terrorisminvastaiseen toimintaan rajoitti sen oma peruskirja. Järjestön säännöissä todetaan, ettei organisaatio saa puuttua eikä osallistua uskonnollisiin, poliittisiin, sotilaallisiin eikä rotuun liittyviin tekoihin. Koska terrorismi määriteltiin poliittiseksi teoksi, Interpolin kädet olivat sidotut.


Muutos organisaation linjassa tapahtui asteittain vuosina 1984-1998. Sittemmin Interpol on noudattanut tulkintaa, jossa terrorismi määritellään puhtaasti rikollisuudeksi sen poliittisista motiiveista riippumatta.


Uuteen linjaan vaikuttivat todennäköisesti paitsi paljon julkisuutta saaneet vuoden 1998 terrori-iskut Yhdysvaltain lähetystöihin Tansaniassa ja Keniassa myös USA:n vaikutusvallan kasvu Interpolissa.


Kansainvälisen terrorisminvastaisen poliisiyhteistyön helpottamiseksi Interpol on uudemmissa päätöslauselmissaan todennut, ettei terrorismin poliittisille taustavaikuttimille tulisi antaa painoarvoa. Poliittisia syitä ei voi käyttää rikosten oikeuttamiseen.


Tämä epäpolitisointi on mahdollistanut kansainvälisen yhteistyön poliisiviranomaisten välillä, vaikka valtioiden väliset poliittiset suhteet voivat olla mutkikkaita. Terroristien kohtelu ”tavallisina” rikollisina helpottaa myös esimerkiksi luovutusprosesseja: useimmat maat eivät luovuta poliittisesta rikoksesta syytettyjä oikeudenkäyntiä varten.


Terrorismiin liittyy usein muutakin rikollisuutta, kuten toiminnan rahoitus huumekaupalla. Tästä syystä poliisi muodostaa yhdessä rajavartiolaitosten ja tullin kanssa luontevimman yhteistyöverkoston terrorisminvastaiselle toiminnalle.


Toimivan kansainvälisen terrorisminvastaisen yhteistyön turvaamiseksi terrorismia kannattaa siis vastedeskin käsitellä ei-poliittisena rikollisena toimintana.