Mukavaa keskustelua, tuskin muuta
Helsingin Sanomat
Elina Kervinen


Utrikespolitiska institutets programdirektör Juha Jokela kommenterade EU-parlamentet talman Buzeks förslag om en politisk EU-kommission.

 

Puhemies Buzekin ajatus poliittisesta EU-komissiosta kaikunee kuuroille korville.

Valta keskitetään EU:n ytimeen, komissiosta tehdään EU:n hallitus ja edustajat siihen valitaan EU-parlamentaarikkojen joukosta.


Muun muassa näitä ja muita radikaaleja uudistuksia Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek esitti eilen keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa.


Buzek perusteli ulostuloaan huolella siitä, että päätöksenteko EU:ssa junnaa. Yksi syy tähän on, etteivät EU-maiden johtajat aja koko Euroopan etua, sillä heillä ei ole kansallisina toimijoina poliittista mandaattia tehdä niin.


Liike tiiviimmän ja nykyistä poliittisemman unionin suuntaan saattaisi auttaa. Samalla unionnin päätöksenteko muuttuisi entistä demokraattisemmaksi, puolalaispoliitikko argumentoi.


Suomessa ensireaktiot Buzekin puheenvuoroon ovat muun muassa ”raikas” ja ”tervetullut avaus”.


EU-tuntijoiden mukaan juuri tästä – EU-järjestelmän demokratian lisäämisestä – pitäisi puhua selvästi nykyistä enemmän.


Maailmanlaajuinen talouskriisi on siirtänyt unionimaiden talouspoliittisia päätöksiä kovaa vauhtia Brysseliin. Siksi myös läpinäkyvyyden näiden päätösten suhteen kuuluisi kasvaa, toteaa muun muassa Helsingin yliopiston oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.


Tuori pitää huolestuttavana, että merkittäviä EU-päätöksiä tekevät yhä useammin epäviralliset kokoonpanot, kuten ”Merkozy” tai niin sanottu Frankfurtin ryhmä.


Ensimmäinen on Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn kaksikko, toinen hiljattain syntynyt korkeimpien EU-, EKP- ja IMF-johtajien liitto, johon talouskomissaari Olli Rehnkin kuuluu.


”Nämä edustavat mallia, joissa muilla jäsenvaltioilla ei ole osaa eikä arpaa jäsenvaltioiden kansalaisista puhumattakaan”, Tuori sanoo.


Samaa mieltä on Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelman johtaja Juha Jokela.


”Jos unionissa valitaan tiivistymisen tie, nousee kysymys siitä, miten läpinäkyviä uudet poliittiset prosessit ovat. Buzekin avaus loisi selvästi uutta poliittista kulttuuria, jota kansalaistenkin olisi ehkä helpompi seurata”, Jokela sanoo.


Juuri unionin tiivistämisestä on velkakriisin kärjistyttyä käyty tiukkaa periaatteellista vääntöä.


EU joko yhdistyy entisestään tai hajoaa vähitellen, on monien näkemys.


Paine yhdistymiseen on kova ja suuntakin näyttää selvältä.


Esimerkiksi EU:n mahtimaa Saksa ajaa nopeita uudistuksia EU:n perussopimuksiin, jotta euromaiden taloudet voitaisiin panna tiukkaan ja automaattiseen valvontaan ja yhteisiä sääntöjä rikkovat maat saataisiin ruotuun.


Jo tällaisia, pelkkää talouspolitiikan alaa ja vain euromaita koskevia uudistuksia on vastustettu osassa unionimaissa tiukasti.


Syynä ei ole vähiten, että kokemukset pitkistä perussopimusväännöistä ovat EU:ssa turhan tuoreessa muistissa.


Buzekin ehdottama koko unionin valtarakenteiden myllyttäminen olisi oletettavasti vielä selvästi suuremman mittaluokan uudistus.


Kansanäänestyksineen kaikkineen sen hyväksymisestä kaikissa 27 EU-maassa tulisi luultavasti vuosia kestävä taistelu. Sitä sotaa haluaa hyvin harva akuutin kriisin keskellä aloittaa.