Turkista maailmalle
Yliopisto 7/2013

Utrikespolitiska institutets redaktionschef Joonas Pörsti har 27.9. publicerat artikeln ’Turkista maailmalle’ i tidningen Yliopisto.

 

Länk till tidningen Yliopisto

 

Hizmet nojautuu islamiin, auttaa hädässä olevia ja kannustaa tieteelliseen ajatteluun. Liikkeen kouluja on ympäri maailman. Opetuslupaa on haettu myös Suomeen.

Tunnelma on utelias. Parikymmentä nuorta naista on kokoontunut asuntolan suureen luokkahuoneeseen kertomaan elämästään islamilaisessa Hizmet-liikkeessä.
Olemme Nigdessä, Anatolian konservatiivisilla sydänmailla keskellä Turkkia. Naiset opiskelevat kaupungin eri korkeakouluissa kuka kasvatustieteitä, kuka luonnontieteitä tai taloutta. Vapaa-ajallaan he keskittyvät lukemaan yhdessä Koraania ja uskonnollisen opettajansa Fethullah Gülenin kirjoja.
— Hizmet-liike opettaa eettisiä arvoja tätä ja tulevaa elämää varten, aloittaa Feyza Delice, yksi opiskelijoista.
Naiset maksavat asumisestaan ja ruuastaan vain pienen korvauksen. Hizmet-liike hoitaa lähes kaikki kustannukset heidän puolestaan.
Kun opiskelijat valmistuvat, varttuneemmat jäsenet auttavat monia saamaan työpaikan. Se on kullanarvoinen etu Turkissa, jossa neljännes nuorista aikuisista on työttömänä.
Oven suussa keskustelua seuraa ryhmä vanhempia opiskelijoita. Heidän tehtävänsä on opastaa nuorempia uskonnollisissa ja eettisissä kysymyksissä. He myös valvovat järjestystä. Jos asuntolaan tuo tupakkaa, alkoholia tai seurustelukumppaneita, lentää nopeasti ulos.

OPPIA ELIITILLE | Turkissa liikkeellä on miljoonia kannattajia. Määrää ei tiedetä tarkasti, mutta jotain voi päätellä tuloksista.
Liikkeen vaikutuspiirissä on satoja kouluja ja toistakymmentä yksityistä yliopistoa, Bank Asya -pankki ja useita sairaaloita. Liikkeen arvoja kannattavat myös maan laajalevikkisin päivälehti Zaman ja kansainvälisesti toimiva avustusjärjestö Kimse Yok Mu.
Monet Turkin nykyisistä päättäjistä ovat kasvaneet liikkeen perustamissa kouluissa. Koulut menestyvät palkkaamalla opettajakunnan parhaimmistoa sekä korostamalla kielten ja luonnontieteiden opetusta.
— Viimeisen kymmenen vuoden aikana parhaiten toimeentulevat perheet ovat alkaneet lähettää lapsensa meidän kouluihimme. Koulutamme uuden Turkin taloudellisen ja sosiaalisen eliitin, sanoo liikkeen veteraaneihin kuuluva, uransa opetussektorilla tehnyt Osman Yüksel.

LIIKEMIESTEN RAHALLA | Liikkeen tarina alkoi 1970-luvun alussa Turkin länsirannikolla Izmirissä, eli vanhassa Smyrnan kaupungissa. Kaupungin keskusmoskeijassa saarnasi innostavasti nuori imaami Fethullah Gülen.
Gülenin mielestä Turkissa oli tarpeeksi moskeijoita, mutta liian vähän sivistystä. Maa oli jakautunut vasemmiston ja kansallismielisen äärioikeiston taistelutantereeksi. Uskonto oli maallistuneessa valtiossa yksityisasia, jonka harjoittamista valtio ja armeija sääntelivät tarkoin.
Gülenin saarnoissa korostui palvelutyö yhteiseksi hyväksi, turkiksi hizmet. Puhetilaisuudet vetivät väkeä, ja saarnat levisivät c-kaseteilla ympäri maata.
Gülen ammensi innoituksensa 1900-luvun alun muslimioppineelta Said Nursilta. Länsimielinen Nursi katsoi, että muslimien tulee yhdistää tieteellinen ja teknologinen kehitys perinteiseen islamilaiseen uskonoppiin. Vain näin muslimit voisivat menestyä modernissa maailmassa.
Imaami keräsi ympärilleen ryhmän menestyviä liikemiehiä ja kannusti heitä lahjoittamaan rahaa yhteiskunnallisiin tarkoituksiin, erityisesti kouluihin.
1990-luvulla Gülen ajautui hankauksiin Turkin hallinnon kanssa, kun valtio alkoi painostaa voimistuvia muslimijärjestöjä. Gülen lähti Yhdysvaltoihin, jossa hän on jatkanut työtään syrjäisellä tilalla Pennsylvanian Pocono-vuorilla.
— Niin monet haluaisivat tavata Gülenin, Osman Yüksel huokaa.
Hän tapasi Gülenin ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa ja kuuluu niihin harvoihin, joilla on pääsy uskonoppineen luokse.

MATKOJA SUOMESTA | Tanskassa turkkilaiset maahanmuuttajat perustivat ensimmäisen Fethullah Gülenin opetuksen inspiroiman koulun vuonna 1993. Nyt kouluja on Tanskassa kymmenkunta ja Ruotsissa seitsemän, esikoulut mukaan lukien.
Hizmet-liike satsaa julkikuvaansa. Suomessa liike on perustanut Finland Dialog -yhdistyksen, jolla on toimisto Helsingissä Viikin kampus­alueella. Yhdistys järjestää keskustelutilaisuuksia ja rahoittaa tutustumismatkoja liikkeen kohteisiin Turkissa.
Tällaiselle matkalle osallistui viime syksynä ryhmä suomalaisia teologian ja uskontotieteen tutkijoita. Ryhmää johti globaalin teologian, maailmankuvien ja aatevirtausten apulaisprofessori Ville Päivänsalo Helsingin yliopistosta.
Päivänsaloa kiinnostaa erityisesti liikkeen kantama yhteiskuntavastuu. Liikkeen humanitaarinen palvelutyö on sukua kristillisen diakonian idealle: autetaan hädässä olevia ja edistetään oikeudenmukaisuutta riippumatta sukupuolesta, rodusta tai uskonnosta.
— Hizmet-liikkeessä ovat kohdanneet harvinaisella tavalla uskonnollinen ja ideologinen voima sekä taloudelliset resurssit, Päivänsalo sanoo.
Hizmetin ytimen muodostavat turkkilaiset liikemiehet, jotka kokoontuvat kiinteissä pienryhmissä keskustelemaan uskonasioista ja miettimään avustuskohteita.
— Liike heijastaa uudenlaista omistamisen etiikkaa. Globaali taloudellinen eliitti näyttää entisestään vahvistuneen, jolloin rikkaat voivat laittaa halutessaan paljon rahaa hyväntekeväisyyteen.
Liikemiehiä kannustavat uskonnolliset motiivit. He uskovat, että Jumala palkitsee hyväntekijät tässä ja tulevassa elämässä.

HYVÄ KIERTÄMÄÄN | Viime talvena Hizmetiin kävi tutustumassa myös Suomen johtava islamtutkija, Helsingin yliopiston professori Jaakko Hämeen-Anttila. Häntä kiinnostaa Hizmetissä erityisesti se puoli, jota liike ei esittele julkisuudessa: juuret suufilaisessa mystiikassa.
Hämeen-Anttila osallistui turkkilaisisäntiensä kanssa Rumin kuoleman muistojuhlaan Konyan kaupungissa Keski-Turkissa. Rumi on 1200-luvulla elänyt suufilainen mystikko ja runoilija.
— Viimeiset 20 vuotta olen halunnut käydä kaupungissa Şeb-i Arusin aikana, Hämeen-Anttila sanoo.
Silloin valkoisissa kaavuissa tanssivat dervissit kokoontuvat Konyaan. Mystikot tanssivat pyörimällä vimmatusti, kunnes yhtyvät esikuvansa tavoin hengessään Allahin kanssa.
Tanssin aikana dervissin toinen kämmen on avattu ylöspäin, toinen käännetty alaspäin. Toinen käsi ottaa vastaan ja toinen antaa eteenpäin.
Siihen kuvaan tiivistyy Hizmet-liikkeen ajattelu. Ihminen antaa edelleen hyvinä tekoina sen, minkä on saanut Allahilta.

VALLAN KAHVASSA | Brittiläisen IHS Jane’s -tutkimuslaitoksen mukaan Hizmet on Turkin kolmas mahti hallituspuolue AKP:n ja armeijan ohella.
Joidenkin arvioiden mukaan armeija on jo hävinnyt pelin, ja käynnissä on valtataistelu erilaisia islamin suuntauksia edustavien AKP:n ja Gülenin liikkeen välillä.
Pääministeri Recep Tayyip Erdoğanin johtaman Oikeus ja kehityspuolue AKP:n juuret ovat Egyptin muslimiveljeskunnan tavoin poliittisen islamin perinteessä. Puolue on tähdännyt jyrkempään muutokseen kuin konservatiivinen Hizmet.
Paradoksi on, että Gülenin liike julistaa epäpoliittisuuttaan, mutta sillä on laajan kannatuksensa vuoksi vahva asema Turkin yhteiskunnassa.
Liikkeellä ei ole Gülenin lisäksi muita julkisesti toimivia johtajia tai virallista ohjelmaa. Gülenin kannattajat korostavat, että liikkeen perustamat koulut, tiedotusvälineet ja lukemattomat yhdistykset eivät muodosta yhtenäistä organisaatiota.

KRIITTISIÄ ÄÄNIÄ | Löyhän verkostomaisen rakenteen tehokkuus on hämmentänyt liikkeeseen perehtyneitä tutkijoita. Jotkut kriitikot ja liikkeestä irtautuneet jäsenet näkevät toiminnassa uskonnollisen lahkon piirteitä.
Jaakko Hämeen-Anttilalla on se käsitys, että Hizmetissä ei ole sellaista lahkolaisuutta, jossa vainottaisiin liikkeestä irtautuvia. Hänelle on muodostunut Hizmetistä myönteinen kuva maltillisena islamilaisena uudistusliikkeenä.
— Totta kai irtautuminen voi olla vaikeaa, jos on rakentanut elämänsä Hizmetin ympärille. Jos tuttavapiiri, työpaikka ja asunto on saatu liikkeen myötävaikutuksella, irtautuminen on jo käytännön syistä hankalaa.
Liikkeeseen kohdistuu myös perusteetonta islamin pelkoa, jolla on jalansijaa niin länsimaissa kuin Turkin vanhassa kemalistisessa perinteessä.
Teologi Ville Päivänsalo uskoo, että liikkeellä on hyvät edellytykset vahvistua. Esteeksi voi kuitenkin nousta liikkeen suhtautuminen valtiokeskeiseen demokraattiseen vallankäyttöön.
— Bisnesmiehillä ei ole samanlaista demokraattista vastuuta kuin vaaleilla valituilla päättäjillä. Vaikka Hizmet-liikkeen perustamat koulut ovat tarkoitukseltaan yleishumanistisia, ne ovat silti jollain tapaa yhden liikkeen kouluja, hän sanoo.
— Se on erilainen lähtökohta kuin julkisen sektorin kouluissa ja yliopistoissa, jotka ovat tottuneet olemaan eri aatteiden kohtaamispaikkoja.

Koulu myös Helsinkiin?
Suleyman Aydoganin mielestä Helsinkiin tarvitaan uusi kansainvälinen koulu, jossa oppilaat voivat kasvaa erimaalaisten ja eri tavoin uskovien lasten kesken.
Aydogan on yksi Suomen 8 000 turkkilaistaustaisesta maahanmuuttajasta. Hän opiskeli metsäinsinööriksi Turkissa, mutta on asunut Suomessa 20 vuotta.
Aydogan toimii puheenjohtajana yksityiskoulun perustamista ajavassa tukiyhdistyksessä Kielo International School of Dialog. Yhdistyksellä on yhteys islamilaiseen Hizmet-liikkeeseen.
Koulu olisi avoin kaikille, myös syntyperältään suomalaisille.
— Opetuksen lähtökohta olisi ihminen ihonväriin ja uskontoon katsomatta. Uskonnon kanssa koululla ei olisi mitään tekemistä, Aydogan sanoo.
Uskontoa opetettaisiin Suomen opetussuunnitelman mukaisesti, eli eri uskontojen edustajat voisivat osallistua oman uskontonsa opetukseen.
Kesäkuussa Helsingin opetusvirasto vastasi yhdistyksen hakemukseen lausunnolla, jonka mukaan kaupunkiin ei tarvita uutta englanninkielistä koulua.
— Helsingissä on yli 20 yksityistä opetuksen järjestäjää. Nykyinen tarjonta on opetusviraston näkemyksen mukaan riittävää, sanoo perusopetuksen linjanjohtaja Outi Salo.
Kielo-yhdistys aikoo hakea lupaa koululle vielä opetusministeriöltä ja vedota alueelliseen tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. Syyskuun alussa yhdistys käynnisti Helsingissä myös englanninkielisen päiväkodin 4–6-vuotiaille.
Koko maassa on myönnetty lupa yhteensä 69 yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle. Joukossa on esimerkiksi 22 steinerkoulua, 12 kristillistä ja 4 vieraskielistä koulua.
Aydogan uskoo, että Kielo-yhdistyksen koulu voisi tuoda kasvatukseen yhteisöllistä ajattelua, joka on osoittautunut menestykseksi Hizmet-liikkeen perustamissa kouluissa ympäri maailman.
— Koulun, oppilaiden ja perheiden yhteistyön tulee toimia hyvin. Silloin oppilaat säästyvät monilta pahoilta teoilta ja panostavat koulunkäyntiin.
Suomessa yksityinen koulu ei saa tuottaa voittoa. Valtio rahoittaa vain osan toiminnasta, joten toimintaan tarvitaan ulkopuolista rahoitusta. Siksi kouluhankkeessa on mukana yksityisiä tukijoita.
— Liikemiehiä Suomesta ja ulkomailta.

Hizmet-liike
— Turkissa 1970-luvulla syntynyt islamilainen uudistusliike, joka keskittyy yhteiskunnalliseen palvelutyöhön.
— Liike on perustanut jopa yli tuhat koulua sataan maahan.
— Vetoaa etenkin kansallismielisiin turkkilaisiin, joiden mielestä Hizmet edistää turkin kielen ja kulttuurin asemaa maailmassa.