Rahaliitto kestää myös valtiolliset konkurssit
Kauppalehti
Mikko Metsämäki

Sixten Korkman pitää valtiollisia konkursseja todennäköisinä.
Teija Tiilikainen: En näe mitään merkkejä siitä, että EMU olisi hajoamassa.


Euroopassa saatetaan nähdä lähivuosina valtiollisia konkursseja. Käytännössä tämä tarkoittaisi ongelmamaiden ajautumista maksukyvyttömyyden kautta velkojen uudelleenjärjestelyyn.

Näin uskoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman.

– Valtiollinen “konkurssi” on mahdollinen ja jopa todennäköinen joidenkin maiden kohdalla. Se on katkera paikka, mutta ei välttämättä tarkoita sitä, että rahaliitto hajoaisi. Velat ovat yhä taseessa, eivätkä ne haihdu, vaikka maa luopuisi eurosta, Korkman sanoo.

Korkman laati jo kevään Kreikka-kriisin aikoihin EVA-analyysin, jossa hän hahmotteli talous- ja rahaliiton tulevaisuudennäkymiä.

Pahimmassa skenaariossa ongelmavaltiot jättävät rakenteelliset uudistukset toteuttamatta, rikkaat maat kyllästyvät köyhempien rahoittamiseen ja EMU hajoaa.

– Emme voi vielä tietää, millä uralla olemme. Myönteinen skenaariokaan ei ole lainkaan mahdoton. Nyt on ainakin pyrkimys on toteuttaa sellaisia asioita, jotka voisivat auttaa myönteistä kehitystä.

Kreikan lähtö ei auta

Korkman arvioi rahaliiton tulevaisuuden riippuvan ennen kaikkea siitä, miten innokkaasti ongelmavaltiot tehostavat julkista talouttaan ja toteuttavat rakenteellisia uudistuksia. Toinen kehitykseen vaikuttava muuttuja on rikkaampien euromaiden into rahoittaa ongelmavaltioita.

– Saksalaisten huoli on se, että EMUsta tulee tulonsiirtounioni. Ei se käy, eikä se käy suomalaisillekaan.

Ristiriitaisesta tilanteesta huolimatta Korkman ei näe, että yhteisvaluutasta lipeäminen olisi minkään jäsenmaan etu.

– Vaikka Angela Merkel on erilainen eurooppalainen kuin Helmut Kohl, EMU on joka tapauksessa ollut Saksalle hyvä asia. En usko, että vahvat maat luopuvat eurosta.

Toisaalta myöskään heikkojen maiden lähtö unionista ei olisi kovin kestävä ratkaisu.

– Jos Kreikka luopuisi eurosta, alettaisiin käydä loputonta oikeutta siitä, kuka maksaa velat ja missä valuutassa ja millaisella vaihtokurssilla, Korkman sanoo.

Valvonta vahvistuu

Saksan liittokansleri Helmut Kohl tiivisti euron perusongelman jo 1990-luvun alussa toteamalla, että yhteinen raha ilman poliittista liittoa on kuin “ilmassa leijuva linna”.

Tämä ongelma ei ole kadonnut mihinkään, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Silti hänkään ei olisi vielä hautaamassa EMUa.

– Nythän tässä vasta tartutaan toden teolla yhteisvaluutan poliittiseen valvontaan. En näe mitään tosiasiallisia merkkejä siitä, että EMU olisi hajoamassa, Tiilikainen sanoo.

Hän uskoo jäsenmailla olevan nyt niin paljon poliittista tahtoa pelissä, että EU-sopimuksiin saadaan sisällytettyä uudenlaisia kriisinhallinta- ja kontrollimekanismeja.

Jos EMUlle kuitenkin kävisi köpelösti, kyseessä olisi koko EU:n historian suurin kriisi – myös poliittisesti.

– Ei se varmasti koko unionia kaataisi, mutta kyllä sillä olisi laajempaakin merkitystä. Sisäpoliittisesti se vahvistaisi varmasti integraation vastaisia voimia.

Vaikka natisevan EMUn liitokset kestäisivätkin, tie ulos kriisistä on pitkä ja ohdakkeinen.

– Sotaa ei voi julistaa voitetuksi ennen kuin näiden kriisimaiden talous kääntyy nousuun. Nythän esimerkiksi Kreikan talous supistuu koko ajan, Sixten Korkman muistuttaa.