Seura 46/2008
Intervju med Charly Salonius-Pasternak
Jos Barack Obaman Yhdysvallat voi hyvin, se säteilee koko maailmaan. Myös Suomeen.
Hänen isänsä oli kenialainen, isäpuolensa indonesialainen muslimi ja valkoinen äitinsä Havaijilta. 1960-luvulla hän on eli aikana, jolloin Yhdysvaltain joissain osissa mustat olivat pakotettuja ruokailemaan eri ravintoloissa kuin valkoiset, käyttämään omia julkisia käymälöitään ja istumaan busseissa eri penkeillä.
Hänen juristivaimonsa Michelle Obaman, 44, isovanhempien isovanhemmat olivat orjia.Orjia, joita myytiin rahasta ja joille valkoinen mies antoi ruoskasta.
Hän on Barack Obama. Mies, joka kiitospuheessaan painotti, että hän haluaa olla myös valkoisten ja häntä vastustaneiden republikaanien presidentti. Amerikan yhdistyneet vallat, the United States of America, oli sanayhdistelmä, jota hän jaksoi toistaa.
Yhdysvaltain tuntija ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak myöntää, että Obaman viestissä ja amerikkalaisten innostuksessa on yhtäläisyyksiä presidenttinä 1933-45 toimineen Franklin D. Rooseveltin kauteen. Rooseveltin New Deal -ohjelmalla Yhdysvallat nousi jaloilleen historiansa pahimmasta lamasta.
Maansa kaikkien aikojen huonoimmaksi presidentiksi väitetyn George W. Bushin jäljiltä Barack Obaman nähdään nyt yrittävän jotain vastaavaa. Työttömyys, köyhyys, velkavaikeudet ja kansantalouden ahdinko vaivaavat Amerikkaa pahimmin sitten 1930-luvun alun.
”Obama on valmis rahoittamaan valtion rakenteita velkarahalla. Näin luodaan lisää töitä, mikä parantaa hyvinvointia ja kulutusta. Rohkaistaan myös köyhtynyttä ja asuntovelkojen kaatamaa keskiluokkaa. Kapitalismin väittämä, että rikkaan ylärakenteen suosiminen tuottaa hyvinvointia koko kansalle, on todistettu vääräksi. Elvytysrahalla pelastettava talous koituu myös köyhempien hyödyksi uusien työpaikkojen ja uusiutuvan infrastruktuurin ansiosta”, Salonius-Pasternak tähdentää.
”Jos rohkaistaan ja tuetaan vaikkapa sähköautojen tuotantoa, koko sähkökantaverkko on uusien ja hedelmällisten rakennusohjelmien edessä. Tämä säteilee myös muille aloille. Obama haluaa pumpata yhteiskuntaan uusia työpaikkoja.”
Barack Obama yrittää tehdä tavallisen työn kannattavaksi. Hän antaa unelman niille, joilta amerikkalainen unelma on kadoksissa.
”Köyhien ja keskiluokan reaalitulot ovat laskeneet. Moni joutuu tekemään kahta työtä – jos sitä on. Ravintoloiden tarjoilijat eivät mitenkään tule toimeen kahden ja puolen euron tuntipalkalla. Ilman palvelurahoja he näkisivät nälkää. Eikä edes normaali noin kuuden euron tuntipalkka riitä terveydenhuoltoon. Obama painottaa, että elintason parannustoimien tuloksena jokaisella amerikkalaisella on mahdollisuus terveyspalveluihin. Tuloerojen voimakas tasaaminen on yksi keinoista.”
”Ihminen, joka ansaitsee 600 000 euroa vuodessa, ei pahasti joudu pihistämään arjestaan, jos vuositulot laskevat 400 000:ään. Mutta jos ihminen saa työtä ja kodin, hänen elämänsä mullistuu. Obama ryhtyy rohkaisemaan uutta teknologiaa ja innovaatioita, keksintöjä ja oivalluksia. Hän hakee jotain samankaltaista kuin Silicon Valley, piilaakso, jonka tietotekniikan huikea kehitys toi koko Yhdysvaltoihin vaurautta.”
Salonius-Pasternak olettaa, että moni muukin asia muuttuu Barack Obaman Yhdysvalloissa. Se, että Obaman tyttäret Sasha, 7, ja Malia, 10, saavat isältään Valkoiseen taloon päästyään koiran, ei jää ainoaksi lupaukseksi, joka täyttyy.
”Obaman viehätys on siinä, että parempaan elämään tarvitaan rikkaita ja köyhiä, jokaista amerikkalaista. Obaman voitonpuheen sankareita olivat hänen omat tyttärensä ja 106-vuotias Ann Nixon Cooper. Mitä kaikkea Sasha ja Malia saavatkaan nähdä elämässään? Kuinka valtavan hyvää kehitystä Nixon Cooper onkaan saanut todistaa. Amerikalla on taas unelma.”
Jos Yhdysvallat voi hyvin, se säteilee muuhun maailmaan. Myös Suomeen.
”Esimerkiksi suomalainen teknologia-ala voi odottaa paljon. Suomi elää viennistä”, Salonius-Pasternak sanoo.
Ulkopolitiikassa Barack Obama korostaa vanhoja amerikkalaisia ihanteita, demokratiaa ja vapautta.
”Obama haluaa puhua kaikkien kanssa. Tässä on selvä ero Bushiin. Vuoropuhelu on Obaman työkalu. Keskustellaan, vaikka oltaisiin eri mieltä.”
Iranin presidentin Mahmud Ahmadinejadin onnitteluviesti Barack Obamalle ei kenties ollutkaan aivan täydellinen yllätys.
”Obama haluaa avata ovia. Tämä pätee Iranin ohella Pohjois-Koreaan ja Afganistanin talibaneihin. Hän myös toivoo, että Eurooppa ottaa enemmän vastuuta maailmanpolitiikassa. Hän odottaa, että muutkin tuovat uutta neuvottelupöytään. Mitä Ukrainan tai Georgian Nato-haaveisiin tulee, en usko, että ne romuttuvat. Myös Obamasta pelästynyt Viro voi edelleen luottaa Yhdysvaltoihin.”
Suomen Nato-suhteeseen Salonius-Pasternak ei usko Barack Obaman tuovan uutta. Uusi presidentti tuntee Pohjoismaat hyvin aiempien senaattorin tehtäviensä valossa. Salonius-Pasternakin mielestä Obaman voitto oli voitto myös Suomelle.
Jos Yhdysvallat uudistuu ja Barack Obama säilyttää kasvonsa, se todennäköisimmin vaikuttaa suomalaisten Nato-mielipiteisiin positiivisesti.
Meillä on taas unelma