Valko-Venäjän talous sekaisin
Kaleva
Elina Tuukkanen

Valkovenäläiset ovat viime viikot hamstranneet ruokaa, sokeria, öljyä, kodinkoneita ja huonekaluja ja yrittäneet vaihtaa ostovoimaltaan hupenevia Valko-Venäjän ruplia dollareiksi – usein turhaan, sillä ulkomaista valuuttaa ei ole saatavilla.


Uudenlainen talouskurimus on yllättänyt valkovenäläiset.


Maa on ajautunut velkakierteeseen. Valko-Venäjän oma rupla on devalvoitunut, ja keskuspankki laski virallistakin kurssia 36 prosentilla toukokuun 24. päivänä.


Tuontitavaroiden hinnat ja samalla muidenkin tuotteiden hinnat ovat kiskoutuneet ylöspäin.


”Ostin riisiä, pakastettuja kanankoipia ja pastaa kaikilla eläkkeestä jäljelle jääneillä rahoillani”, kertoi eläkeläinen Lilia Pavlovitsh uutistoimisto AFP:lle Minskissä.


”Vanhoilla hinnoilla ostetuilla tavaroilla selviän jonkin aikaa”, Pavlovitsh arveli.


Presidentti Aljaksandr Lukashenka on onnistunut vuosia pitämään olot ja talouden vakaana Venäjältä tulleiden tukien ansiosta.


Valkovenäläisistä suuri osa on samalla pysynyt häneen ja omiin oloihinsa tyytyväisenä, pitkälti yksipuolisen tiedonvälityksen vuoksi.


Talven ja kevään aikana Valko-Venäjältä alkoi tulla toisenlaisia tietoja. Ihmisiä erotettiin työpaikoistaan. Hinnat alkoivat nousta ja kauppojen hyllyt tyhjentyä.


Kansainvälinen valuuttarahasto IMF syyttää uutistoimisto Bloombergin mukaan tilanteesta Lukashenkaa ja liikakulutusta viime joulukuun presidentinvaalien alla.


Lukashenkan yksinvaltaisesti ohjailema hallitus muun muassa kasvatti julkisen alan palkkoja 50 prosentilla.


Venäjältä on toivottu taas apua. Valko-Venäjä odotti jo toukokuulla kolmen miljardin dollarin eli runsaan kahden miljardin euron lainaa Venäjän johtamalta entisten neuvostomaiden EurAsEC-rahastolta, mutta päätös on siirtynyt näihin päiviin asti.


Keskiviikkona Valko-Venäjä kääntyi jo IMF:nkin puolen lainapyyntöineen.


Venäjä on vaatinut lainan edellytyksenä Valko-Venäjältä yksityistämistoimia neuvostotyylisellä valtionyrityssektorilla.


Lainanantajana Venäjää kiinnostaa varsinkin Valko-Venäjän omalle energiariippuvuudelle keskeisen Beltransgaz-yhtiön omistus.


Talouskriisi on iskenyt Lukashenkan hallintoon samaan aikaan, kun hän on kiristänyt otettaan yhteiskunnasta muuten ja kohdellut kovakouraisesti oppositiota ja mediaa.


Kevättä ovat väittäneet joulukuun vaalien jälkinäytökset ja huhtikuinen verinen metroisku Minskissä.


Lukashenka on ollut vallassa 17 vuotta. Hän pystyi ajoittain tasapainoilemaan Venäjän ja toisen rajanaapurin eli EU:n välissä.


Viime joulukuun presidentinvaalit olivat ilmeisesti monelle käännekohta. Vilpillisinä pidettyjen vaalien jälkeen satoja ihmisiä pidätettiin kovakouraisesti, ja useita Lukashenkan vastaehdokkaita on sittemmin tuomittu pitkiin vankeustuomioihin.


EU ja Yhdysvallat käänsivät vaalien jälkeen uudelleen selkänsä Lukashenkalle ja tämän lähipiirille. Keskeisiltä hallinnon edustajilta on viety matkustusoikeuksia ja heidän varojaan on jäädytetty.


EU:n joidenkin jäsenmaiden ylläpitämät suorat suhteet Valko-Venäjään vaikeuttavat kuitenkin kehitystä.


Ulkopoliittisen instituutin tuoreen raportin laatinut tutkija Anais Marin sanoo, että EU:n pitäisi puhua Valko-Venäjälle yhdellä suulla.