Syyrian konfliktin tulevaisuus:

Endast inbjudna · Ulkopoliittinen instituutti · 10.06.2011 09:00 - 11:00
  • Endast inbjudna

Endast inbjudna

Demokratisoitumisaalto Egyptissa ja Tunisiassa on toiminut inspiraationa kansannousuille ja demokraattisille uudistuksille myös muissa Lähi-idän maissa. Mullistukset vaikuttanevat myös Syyrian poliittiseen järjestelmään, mutta on vielä epäselvää, missä mittakaavassa. Vaikka Syyrian hallitus nauttii luottamusta joidenkin kansanryhmien keskuudessa, mielenosoitukset sitä vastaan ovat kiihtyneet. Maaliskuun puolivälistä lähtien se on pyrkinyt tukahduttamaan niitä voimatoimin. Kansainvälinen yhteisö on ollut haluton puuttumaan Syyrian tilanteeseen. Seminaarin tarkoituksena on keskustella Syyrian tulevaisuuden skenaarioista: millä tavalla Syyrian sisäpoliittinen ja talousjärjestelmä muuttuu lähitulevaisuudessa? Minkälaisia vaikutuksia tällä on aluepolitiikkaan? Tulevatko alueelliset ja kansainväliset toimijat puuttumaan levottomuuksiin? Mitä vaikutuksia toimilla mahdollisesti olisi?

Puhujat:
Hannu Juusola, seemiläisten kielten ja kulttuurien professori, Helsingin yliopisto
Heidi Huuhtanen, Lähi-itä päällikkö, Crisis Management Initiative (CMI)

Kommentit: Anssi Kullberg, tutkija, Turun yliopisto

Puheenjohtaja: Mika Aaltola, ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen Instituutti.

Tiivistelmä tilaisuudesta

Mika Aaltola avasi seminaarin, esitteli puhujat ja alusti aiheen ajankohtaisuudesta. Seminaari ja erityisesti alustuksia seurannut keskustelu käytiin Chatham House -säännöllä.

Ensimmäisenä käytiin läpi Syyrian sisäistä tilannetta ja nykyisen vallan perusteita. Assadin hallitsijasuvun perinne on vahva ja se saa legitimiteettinsä arabiperinteistä ja arabisosialismista, politiikasta, joka on ollut kansan toiveita lähellä. Nykyinen regiimi on kuitenkin jokseenkin hylännyt lähtökohtansa ja pyrkii olemaan sosialismin vastaisesti luokkaneutraali. Valta regiimissä perustuu henkilösuhteisiin, samalla tavoin kuin Saddamin Irakissa. Irakiin on erona se, että siellä uskontoa käytettiin järjestelmän legitimoijana enemmän kuin Syyriassa. Toisena legitimiteetin lähteenä on vakauden korostaminen. Presidentti Bashar Al-Assad korostaa kansalle itseään vakauden ylläpitäjänä. Lisäksi maassa vallitsee hallitsijaa kohtaan voimakas henkilökultti. Henkilöön kohdistuvat sympatiat ovat kuitenkin viime aikoina pienentyneet merkittävästi, mikä saattaa olla liikehdinnän yhtenä taustatekijänä. Syyriassa on tapahtunut myös niin sanottua talouden valikoivaa liberalisaatiota, jolle on tyypillisenä seurauksena kasvava epätasa-arvo; rikas, korruptoitunut yläluokka, joka on yhteydessä regiimiin, köyhtyvä alaluokka ja kutistuva keskiluokka. Hallitsijasuku pyrkii hakemaan tukea vauraalta sunnikauppiasluokalta välttämällä heille liian tuskallisia talousuudistuksia. Näiden toimien johdosta Syyriaan on muodostunut taloudellis-liberaali harvainvalta.

Valta Syyriassa perustuu traditionaalisille siteille ja valtaa pitävän alaviittivähemmistön yhtenäisyydelle. Yhteiskunnallisen koneiston turvallisuus on Assadin perustaman tasavaltalaiskaartin varassa, mitä johtaa presidentin veli. Tästä näkökulmasta käsin oppositio on huomattavan johtajaton, mikä liittyy toimivan puoluejärjestelmän puuttumiseen. Maassa kuitenkin on suuri määrä kiellettyjä tai epämääräisempiä oppositiopuolueita tai erilaisia ideologisia ryhmittymiä. Tapahtumat Syyriassa ovat lähteneet käyntiin kuten Tunisiassa: liikkeelle on lähdetty syrjäseuduilta ja levottomuuksilla on yhteys taloudelliseen kurjuuteen. Merkittävänä erona on kuitenkin se, että levottomuudet eivät ole levinneet laajasti Syyrian suurimpiin kaupunkeihin. Kapinan alueellinen jakauma viittaa siihen, että taloudellisilla tekijöillä on suuri merkitys, kyseessä on niin sanottu periferian kapina.

Syyriassa ei ole vapaata tiedonvälitystä ja ulkomaista mediaa ei maahan päästetä. Tiedonkulku ja -laatu riippuvat siis pitkälti siitä, kenen kanssa on tekemisissä. Hallitsija on esitetty suurena reformistina mutta Syyria on kuitenkin varsin jälkeenjäänyt muihin arabimaihin verrattaessa. Syyriassa on joka tapauksessa modernisoitunut ja kielitaitoinen keskiluokka, joka saattaa olla yhtenä joukkona opposition eturintamassa. Yhtä kaikki, sosio-ekonomisia syitä liikehdinnälle ei voi kiistää. Syyrian tiukan turvallisuusapparaatin pelko estää ja hidastaa vastarintaliikehdintää.