UPI Breakfast Briefing: Rahoitusmarkkinoiden sääntely EU:ssa

Endast inbjudna · Kansalaisinfo, eduskunnan lisärakennus · 07.09.2010 08:30 - 09:30
  • Endast inbjudna

Endast inbjudna

Finanssikriisin tuoman muutospaineen seurauksena EU:ssa on käynnissä useita
uudistamishankkeita rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn liittyen. Mistä uudistuksissa on
kyse? Mitkä ovat hankkeiden suurimmat haasteet?

Alustaja:
Timo Korkeamäki, rahoituksen professori, Hanken

Puheenjohtaja:
Juha Jokela, ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti

UPI Breakfast Briefing -aamupalatilaisuuksissa käsitellään Euroopan unionin ajankohtaisia, Suomea ja suomalaisia koskevia aiheita.

Tilaisuuden yhteenveto

Juha Jokela avasi seminaarin toivottamalla alustajan ja yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen.

Timo Korkeamäki totesi aluksi, että tutkijana hän hahmottelee suuria linjoja toisin kuin virkamiehet, jotka keskittyvät pienempiin yksityiskohtiin. Korkeamäki aloitti alustuksensa muistuttamalla yleisöä siitä, että viimeisin finanssikriisi on maailmanlaajuisesti vakavin kriisi sitten 1930-luvun. Kriisintorjunnassa on käytetty ennennäkemättömän suuria tukipaketteja, jotka ovat langenneet veronmaksajien maksettaviksi. Finanssikriisit eivät kuitenkaan ole niin epätavallisia kuin helposti ajattelisi. Jotkut teoreetikot näkevät kriisit välttämättömänä pahana ja jopa taloudellisesti optimaalisina. Korkeamäen mukaan Suomessa kriisi sai aikaan ”talvisodan hengen”, jonka ansiosta poliittisia ratkaisuja saatiin ajettua läpi. Suomen kokemukset 1990-luvun alun lamasta auttoivat niin Suomessa kuin ulkomailla ratkaisujen löytämisessä. Mitä tulee rahoitustarkastuskäytäntöjen kiristämiseen, osakemarkkinat eivät aina reagoi siihen negatiivisesti. Korkeamäki esitteli omasta aikaisemmasta tutkimuksestaan (2007) otteen, joka puolsi tätä väitettä.

EU:ssa on tällä hetkellä kuusi eri muutosprojektia, jotka liittyvät hedge fund -lainsäädäntöön, pankkien ja vakuutusyhtiöiden toimintaan sekä vakavaraisuuslainsäädäntöön, rahoitusvalvontaan ja kriisinhallintaan, johdannaismarkkinoihin, luottoluokituslaitosten valvontaan sekä kirjanpitosäännösten yhdenmukaistamiseen. Jotkut uudistuksista eivät kohdistu finanssikriisin ydinsyihin. Esimerkiksi hedge fundeilla, joita yksi uudistuksista pyrkii säätelemään, oli varsin pieni rooli finanssikriisin synnyssä verrattuna Yhdysvaltojen asuntolainojen takaajiin. Jotkut tärkeimmistä uudistuksista, etupäässä Basel III, ovat viivästymässä tai jopa vesittymässä.

Kysymysosiossa nostettiin esiin uudistusten kustannukset, Yhdysvaltojen pankkikriisin perimmäiset syyt ja G20-ryhmän merkitys kansainvälisessä finanssisääntelyssä. Yleisöstä todettiin myös, että kustannuksista ja hyödyistä puhuttaessa on otettava huomioon myös se, mihin hyödyt kohdistuvat. Jos kyseessä on eri taho kuin hyötyjen kustantaja, olemme epäoikeudenmukaisessa tilanteessa. Myös pääomavaatimuksen yhteys pankkien korkeampaan riskinottoon tuotiin esille.

Vastauksessaan yleisökysymyksiin Korkeamäki totesi, että Yhdysvaltojen finanssikriisin yksi perimmäisistä syistä oli lainanmyöntäjien väärät kannustimet. Laatukriteeri jäi määrätavoitteiden alle. Mitä tulee uudistuspakettien kustannuksiin, niitä on erittäin vaikea arvioida, sillä kustannukset koostuvat useasta laskennallisesta osasta. Rahoitusmarkkinat ovat Korkeamäen mukaan vaikeasti säänneltävissä, koska alan toimijat ovat innovatiivisia. Uusista säännöistä etsitään ensimmäisenä niiden mahdolliset porsaanreiät. Mikä instanssi voisi toimeenpanna porsaanreiättömän systeemin?

Lopuksi Jokela kiitti alustajaa ja yleisöä osallistumisesta syksyn ensimmäiseen aamupalatilaisuuteen.