Venäjän strateginen harhauttaminen
Photo: The Presidential Press and Information Office of Russia

Venäjän strateginen harhauttaminen

Raportti 45

Fog of Falsehood: Russian Strategy of Deception and the Conflict in Ukraine

Katri Pynnöniemen ja András Ráczin toimittamassa raportissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti Venäjän luomien, Ukrainan konfliktia koskevien tulkintojen ja harhauttavien käsitteiden syntyä ja kehitystä. Venäjä hyödyntää nykyisessä propagandatyössään osittain jo Neuvostoliiton käyttämiä keinoja. Mutta siinä missä neuvostopropaganda perustui ideologisille väitteille todellisuudesta, nykyistä strategista harhauttamista voidaan verrata kaleidoskooppiin, jonka läpi kulkeva valo taittuu useiksi erilaisiksi versioiksi todellisuudesta.

Saksan johtajuus EU:ssa
Photo: The European Council / Flickr.com / Creative Commons 2.0

Saksan johtajuus EU:ssa

Report 44

Europe’s New Political Engine: Germany’s role in the EU’s foreign and security policy

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka kärsi 2010-luvun alussa johtajuuden puutteesta. Taloudellisesti vahvan Saksan oli ryhdyttävä Euroopan uudeksi veturiksi. Uusi FIIA Report tarkastelee Saksan nousua uuteen roolinsa ja sen seurauksia EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Raportin mukaan Saksan johtajuuden menestys ja kestävyys riippuu siitä, miten se onnistuu EU:n lähialueita koettelevien kriisien ja globalisaation keskellä turvaamaan Euroopan yhtenäisyyden ja mukautumiskyvyn.

Ulkopolitiikka-lehden kolumni

Kuka enää pelkää Saksaa?

Matti Pesu

Energian geoekonomia
Photo by IAEA / Creative Commons 2.0 / Flickr.com

Energian geoekonomia

Briefing Paper 191

Dividing the EU with energy? Unpacking Russia's energy geoeconomics

Venäjän taloudellinen ideologia perustuu yhä vahvemmin sen kansallisille turvallisuusintresseille talouden modernisaation tai vapaakaupan sijaan. Venäjä käyttää energiavarantojaan kasvattaakseen vaikutusvaltaansa lähialueillaan ja suhteessa EU:hun. Tätä voidaan pitää geoekonomisena toimintatapana, Toivo Martikainen ja Antto Vihma kirjoittavat.

Itäisen Välimeren kehitys
Kuva: John Halbrook / Creative Commons 2.0 / Flickr.com

Itäisen Välimeren kehitys

Working Paper 90

Turkey's political direction: Authoritarianism, liberal democracy or dissolution?

Viime marraskuussa pidettyjen uusintavaalien jälkeen näyttää varmalta, että Turkkia vuodesta 2002 hallinneen Oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) valtakausi jatkuu. Tässä tutkimuksessa Toni Alaranta esittää kolme vaihtoehtoista skenaariota Turkin lähitulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista. Kehitykseen vaikuttaa kolme keskeistä muuttujaa: AKP:n islamilais-konservatiivinen projekti, alueellinen epävakaus sekä Turkin kurdivähemmistön asema.

Venäjän kriisivaihde
Kuva: The Presidential Press and Information Office of Russia

Venäjän kriisivaihde

FIIA Analysis 6

Zugzwang in slow motion? The implications of Russia’s system-level crisis

Venäjän viimeaikaisessa ulkopoliittisessa ja sotilaallisessa aktivoitumisessa on kyse reaktiosta useisiin Venäjää viime vuosina kohdanneisiin sisäisiin ja ulkoisiin vastoinkäymisiin. Vastatakseen näihin haasteisiin maan hallinto on laittanut kriisivaihteen päälle. Sen avulla oikeutetaan poikkeukselliset toimet niin Venäjällä kuin maan ulkopolitiikassa, kirjoittavat Veera Laine, Toivo Martikainen, Katri Pynnöniemi ja Sinikukka Saari uudessa FIIA Analysis -julkaisussa.

Pariisin ilmastokokouksen odotukset
Kuva: Moyan Brenn / Flickr.com / CC 2.0

Pariisin ilmastokokouksen odotukset

Briefing Paper

Paris stress test: Can the UN climate talks deliver?

Pariisin ilmastokokouksen (COP-21) tulosten tulkinnalla on vaikutuksia eri maiden mahdollisuuksiin edistää omaa ilmastopolitiikkaansa. Erityisen tärkeää se on Euroopan unionille, joka päättää vuoden 2020 jälkeiset tavoitteensa Pariisin tulosten valossa. Vanhemman tutkijan Antto Vihman mukaan kokouksen yleinen tulkinta vaikuttaa myös YK:n ilmastosopimuksen alaisen neuvottelujärjestelmän uskottavuuteen.

Turvallisuusneuvoston oikeudelliset velvoitteet
Kuva: Jeffrey Zeldman / Flickr / Creative Commons 2.0

Turvallisuusneuvoston oikeudelliset velvoitteet

FIIA Analysis 5

Can the Law Help? Debating Security Council Inaction on Syria

YK:n turvallisuusneuvoston toimettomuus Syyrian kriisin suhteen on herättänyt laajaa vastenmielisyyttä. Oikeusoppineiden keskuudessa on kuitenkin käyty keskustelua siitä, voidaanko turvallisuusneuvoston katsoa olevan oikeudellisesti velvoitettu toimimaan laajamittaisten julmuuksien torjumiseksi. Vaikka velvollisuutta korostava näkökulma on kiistanalainen, se on osoitus siitä, että turvallisuusneuvoston toimettomuus on johtanut oikeusoppineet hakemaan ratkaisuja kansainvälisoikeudellisesti sitovasta sääntelystä. Vanhempi tutkija Katja Creutz analysoi keskustelua turvallisuusneuvoston oikeudellisista velvoitteista.

Pohjois-Korean pattitilanne
Kuva: NASA

Pohjois-Korean pattitilanne

Briefing Paper 180

No light in sight on the Korean Peninsula: Lingering threats and regional responses

Tilanne Korean niemimaalla on hyvin arvaamaton ja muodostaa uhkan niin alueelliselle vakaudelle kuin globaalille turvallisuudelle. Pohjois-Korean talous ei vaikuta olevan merkittävästi kohentumassa, ja on kyseenalaista, kuinka kauan maan poliittinen järjestelmä voi pysyä pystyssä. Jyrki Kallion ja Bart Gaensin mukaan Pohjois-Korea tuskin luopuu ydinohjelmastaan, vaikka kansainvälinen yhteisö on asettanut luopumisen ehdoksi avulle ja taloudelliselle yhteistyölle.

FIIA Comment

Sotilasparaati rauhan asialla?

Elina Sinkkonen

Venäjän hybridisota Ukrainassa
Kuva: Robin Koskas / Flickr / Creative Commons 2.0

Venäjän hybridisota Ukrainassa

Raportti 43

Russia’s Hybrid War in Ukraine: Breaking the Enemy’s Ability to Resist

Venäjän Ukrainaa vastaan hyödyntämää toimintatapaa on usein kutsuttu hybridisodaksi. Sen tarkoitus on saada voitto vihollisesta ilman suuren mittakaavan sotilaallista hyökkäystä murtamalla vihollisen kyky tehdä vastarintaa. Hybridisota rakentuu sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen hyödyntämiselle yhdessä, ja sitä varten voidaan valjastaa käytännössä kaikki valtion käytettävissä olevat keinot. András Rácz kysyy raportissaan, onko Venäjän Ukrainassa hyödyntämä toimintatapa yleispätevä malli, jota voidaan soveltaa missä tahansa.

FIIA Comment

Integraatio vai valtioliitos?

Sinikukka Saari

FIIA Comment

Suomi hybridisodankäynnin kohteena

Charly Salonius-Pasternak & Jarno Limnéll

Ma 30.5.2016 klo 14:00-16:00

How to Resolve Europe's Multiple Crises?

Vaatii ilmoittautumisen

Kerran kuussa

UPI Breakfast Briefing

Aamupalatilaisuuksissa käsitellään Euroopan unionin ajankohtaisia, Suomea ja suomalaisia koskevia aiheita.

Mediassa, 24.5.2016

Äärioikeisto hävisi Itävallan presidentinvaalit täpärästi

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku vieraili MTV3 Uutisissa 23.5. kommentoimassa Itävallan presidentinvaalien tulosta. Iso-Markun mukaan äärioikeistolaisen ehdokkaan menestys vaaleissa heijastelee meneillään olevaa trendiä.

Mediassa, 24.5.2016

Turkissa presidentin vastustajilla tukalat oltavat

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta vieraili Ylen A-studiossa 23.5. Keskustelun aiheena oli Turkin tilanne: maa on jakautunut kahtia presidentti Erdogania kannattaviin konservatiiveihin ja häntä vastustaviin liberaaleihin.

Mediassa, 23.5.2016

Itävallan presidentinvaalien toinen kierros ja Euroopan poliittisen kartan muutos

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku vieraili Yle radion Ykkösaamussa 23.5. Keskutelun aiheina olivat Itävallan presidentinvaalien toinen kierros ja Euroopan poliittisen kartan muutos.

Ulkopolitiikka 1/2016 – Nationalismi nousee

Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä

Osmo Apunen: Silmän politiikkaa

Ulkopoliittinen instituutti 1961-2006
15€ + mahdolliset postikulut

EILEN - Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia

Eilen-arkisto on Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämä kaikille avoin verkkoarkisto, johon on koottu Suomen ulkopolitiikan keskeiset dokumentit ja puheet. Lisäksi arkistossa on kronologia, johon on kirjattu Suomen ulkopolitiikan merkittävimmät tapahtumat vuodesta 1973 lähtien.

Hakutermi
Alkamispäivä Päättymispäivä  
Hae

Euroopan unioni

Euroopan unioni

Euroopan unioni -tutkimusohjelma keskittyy unionin globaaliin ja alueelliseen merkitykseen unohtamatta unionin sisäistä dynamiikkaa. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat EU:n ulkosuhteet, integraation kehityslinjat ja unionin poliittinen järjestelmä. Tutkimus ankkuroituu globaalin valta-asetelman muutosten, EU:n ulkoisten ja sisäisten haasteiden ja unionin uudistushankkeiden vaikutusten arviointiin.

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä

EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma seuraa EU:n itäistä naapurustoa, erityisesti Venäjän sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat muiden muassa alueen yleinen poliittinen kehitys sekä Euraasian integraatioprosessi. Lisäksi ohjelma tutkii kansainvälisten suhteiden kehityskulkuja unionin itäisessä naapurustossa ja alueen suhdetta unioniin.

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus

Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma lähestyy turvallisuutta laaja-alaisena globaalina haasteena. Ohjelma tarkastelee sellaisia globaalin turvallisuuspolitiikan muutostrendejä, joilla on vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön kehitykseen. Ohjelman keskeisiä tutkimusaiheita ovat globaalin hallintajärjestelmän kehitys, suurvaltarakenteen muutokset, merkittävät funktionaaliset ja alueelliset turvallisuuden ja turvattomuuden tekijät, transatlanttisen suhteen rooli maailmanpolitiikassa sekä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan eri ulottuvuudet.

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskus

Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa tutkimusta ja asiantuntemusta Yhdysvaltojen globaalista roolista ja sen ulko- ja sisäpolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuskeskus toimii Ulkopoliittisen instituutin globaali turvallisuus tutkimusohjelman yhteydessä. Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee UPIn Yhdysvaltoihin liittyvää tutkimusta.