Ukrainan sodan varjo Lähi-idässä - Alueellisten suurvaltojen strateginen kilpailu uudessa tilanteessa

Livestream · 07.02.2023 10:00 - 11:30

Venäjän sota Ukrainassa heijastuu paitsi Eurooppaan, myös Lähi-itään ja sen alueellisten suurvaltojen strategiseen kilpailuun. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on pitänyt yllä suhteita sekä Ukrainan että Venäjän kanssa ja onnistunut samanaikaisesti myymään aseita Ukrainalle ja ostamaan halpaa kaasua Venäjältä. Hänen hakemansa välittäjäasema mahdollisti Mustanmeren viljasopimuksen, mikä on ollut elintärkeä mm. Lähi-idän ruokahuollossa. Myös Saudi-Arabia ja muut Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmaat ovat torjuneet läntisten liittolaistensa vaatimukset puolen valinnasta. Sen sijaan ne ovat pitäneet yllä hyviä suhteita Moskovaan ja koordinoineet öljyntuotantoaan Yhdysvaltojen toiveiden vastaisesti. Sota on avannutkin diplomaattista tilaa suurvaltojen strategiselle kilpailulle ja sitä käytetään täysimääräisesti. Samaan aikaan mittavien pakotteiden alla itsekin oleva Iran ei niinkään tasapainoile, vaan on tiivistänyt suhteitaan Venäjään. Se vie sinne merkittäviä määriä Ukrainan sodassa käytettäviä aseita kuten drooneja ja vastaanottaa itselleen tärkeää aseapua.

Seminaari nostaa esiin etenkin Turkin, Saudi-Arabian ja Iranin suhteita toisiinsa sekä Venäjään ja Ukrainan sotaan. Lisäksi se arvioi näiden vaikutuksia Lähi-idän sisäisen strategisen kilpailun näkökulmasta. Miten Lähi-idän voimatasapaino kehittyy? Miten Ukrainan sota vaikuttaa Lähi-idässä?

Seminaarin järjestää Ulkopoliittinen instituutti (UPI) yhteistyössä Suomen Lähi-idän instituutin (FIME) kanssa.

OHJELMA

Puhujat
Toni Alaranta, vanhempi tutkija, UPI
Emmi Kulta, edustuston päällikön sijainen, Teheranin-suurlähetystö, ulkoministeriö
Liisa Liimatainen, toimittaja ja tietokirjailija
Hannu Juusola, Lähi-idän tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto

Moderoija
Timo R. Stewart, vanhempi tutkija, UPI

 

Voit ilmoittautua seuraamaan tilaisuutta etäyhteydellä täällä.

Speakers

Puhujat

Toni Alaranta

vanhempi tutkija, UPI

Toni Alaranta (VTT) on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmassa. Ennen aloittamistaan nykyisessä työtehtävässään keväällä 2014 Alaranta suoritti post-doc-opintojaan Ankarassa (Middle East Technical University) sekä Tallinnan yliopistossa vuosina 2012–2014. Hänen erikoisalaansa kuuluvat Turkin sisä -ja ulkopolitiikka, erityisesti suhteet EU:hun, Yhdysvaltoihin ja Venäjään, kurdikysymys kansainvälisessä politiikassa, Lähi-idän kansainväliset suhteet, Euroopan ja Lähi-idän suhteet, Kyproksen kysymys, strategiset kulttuurit, ja poliittinen islam. Alarannan tuorein vertaisarvioitu monografia on Turkey’s Foreign Policy Narratives: Implications of Global Power Shifts (Springer, 2022). Aikaisempia tutkimuksia ovat esimerkiksi National and State Identity in Turkey: The Transformation of the Republic’s Status in the International System (Rowman & Littlefield, 2015) ja Contemporary Kemalism: from universal secular-humanism to extreme Turkish nationalism (Routledge, 2014).

Alaranta on myös kirjoittanut ensimmäisen suomenkielisen yleisesityksen Turkin tasavallan poliittisesta historiasta, nimellä Turkin historia: Atatürkista Erdoğaniin (Gaudeamus, 2019), sekä toimittanut yhdessä Wolfgang Mühlbergerin kanssa poliittisten narratiivien käyttöä Lähi-idän kansainvälisessä politiikassa analysoivan teoksen Political Narratives in the Middle East and North Africa: Perceptions of Instability and Conceptions of Order (Springer, 2020).

Alaranta väitteli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2012 (‘The Enlightenment Idea of History as a Legitimation of Kemalism in Turkey’). Tohtoriopintonsa hän suoritti vuosina 2009–2012 Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tohtorikoulutettavana. Filosofian lisensiaatiksi hän valmistui Turun yliopistosta vuonna 2008, ja tätä ennen Filosofian maisteriksi niin ikään Turun yliopistosta vuonna 2005.

Emmi Kulta

edustuston päällikön sijainen, Teheranin-suurlähetystö, ulkoministeriö

Emmi Kulta työskentelee Suomen Teheranin-suurlähetystön päällikön sijaisena. Aiemmin Kulta on työskennellyt mm. Suomen Lontoon-suurlähetystössä, YK:n rauhanturvaoperaatiossa sekä Euroopan parlamentissa. Hän on opiskellut maailmanpolitiikan tutkimusta Helsingin yliopistossa ja Lähi-idän politiikkaa Lontoon yliopiston School of Oriental and African Studies -oppilaitoksessa.

Liisa Liimatainen

Toimittaja ja tietokirjailija

Roomassa asuva Liisa Liimatainen tunnetaan YLEn veteraanitoimittajana, joka raportoi pitkään Italiasta. Lähi-itää hän ryhtyi seuraamaan 1990-luvun alussa, mutta Iranista tuli tärkeä kiinnostuksen kohde vuonna 1997. Siitä lähtien Liimatainen on oleskellut pitkään Iranissa YLEn lähettämänä. Hänen Iranin tuntemuksensa synnytti kirjan Iran: Huntu ja haaste - yritys ymmärtää Iranin yhteiskuntaa, Like, 2009. Toista Lähi-idän alueellista suurvaltaa, Saudi-Arabiaa Liimatainen ryhtyi seuraamaan vuonna 2011. Hänen Saudi-Arabian yhteiskuntaa käsittelevä kirjansa Saudi-Arabian toiset kasvot - Rohkeita naisia ja kybernuoria, Like, ilmestyi vuonna 2013. Liimataisen tuore kirja Riikinkukko ja kameli - Iran ja Saudi-Arabia vastakkain, Rosebud-Rauhanpuolustajat, 2022, on yhteenveto Liimataisen Lähi-idän kokemuksista. Sen tavoitteena on antaa historialliset juuret Lähi-itää pitkään jakaneelle sektarianiselle taistelulle Iranin islamilaisen tasavallan ja Saudi-Arabian kuningaskunnan välillä. Liimatainen on suorittanut sanomalehtitutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1970.

Hannu Juusola

Lähi-idän tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto

Hannu Juusola toimii Lähi-idän tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa. Hän opettaa Lähi-idän modernia historiaa, politiikkaa ja yhteiskuntia. Juusola tutkii parhaillaan sekularismia ja sektarianismia Lähi-idässä. Hän toimii Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelman johtajana sekä Suomen Lähi-idän instituuttia (FIME) ylläpitävän säätiön hallituksen puheenjohtajana sekä instituutin Lähi-itä NYT -blogin päätoimittajana.

Moderaattori

Timo R. Stewart

vanhempi tutkija, UPI

Timo R. Stewart on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni-tutkimusohjelmassa. Hänellä on valtiotieteiden tohtorin tutkinto poliittisesta historiasta Helsingin yliopistosta.

Stewartin erikoisalaan kuuluvat Israel-Palestiina konflikti, eurooppalainen ja yhdysvaltalainen Lähi-idän politiikka sekä uskonnon rooli konflikteissa ja politiikassa, erityisesti keskittyen kristilliseen sionismiin ja nationalismiin. Tutkimusuransa lisäksi Stewart on aikaisemmin työskennellyt ulkoministeriössä ja konfliktinratkaisuun ja -analyysiin keskittyvissä kansalaisjärjestöissä.

Stewartin vertaisarvioitu Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus, 2020) huomioitiin Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuudella vuonna 2020 ja palkittiin Lauri Jäntin tietokirjapalkinnolla vuonna 2021. Stewartin viimeisin teos Luvatun maan lumo (Gaudeamus, 2022) käsittelee suomalaisen kristillisen sionismin historiaa 1900-luvulla. Sekin oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana 2022.