Libyan kriisi ja itsevaltaisen Muammar Gaddafin hurjistuneet toimet aivan Euroopan porteilla hämmentävät. Onko jälleen kyse öljystä? Miksi Ranska huseeraa mutta Yhdysvallat vetäytyy sivuun? Miksi lentokieltoalue tarkoittaakin pommittamista? Neljä asiantuntijaa vastaa.
Kohti demokratiaa?
Millaiset valmiudet Libyalla on demokraattisen järjestelmän
luomiseen lähiaikoina?
Lähi-itään erikoistunut kansainvälisten suhteiden dosentti Pertti Multanen: Lähivuosina todella huonot. Sata vuotta sitten Italia otti Libyan siirtomaakseen, 1951 se itsenäistyi ja Kyrenaikan aluetta hallinnut perhe nostettiin valtaistuimelle. 1969 Muammar Gaddafi syrjäytti kuningas Idrisin sotilasvallankaappauksessa. Missä vaiheessa puoluejärjestelmä ja kansalaisyhteiskunta olisivat voineet kehittyä? Demokratia ei synny yhtäkkiä – ja vähiten pommeilla. Sota hankaloittaa kansalaisyhteiskunnan kehitystä vuosikymmeniksi.
Millainen uusi hallinto voisi olla?
Tutkija Timo Behr, Ulkopoliittinen instituutti: Jos Gaddafi lähtee ja Libya pysyy yhtenäisenä, vaihtoehtoja on useita:
Restauraatio. Monet Gaddafin aiemmat liittolaiset ja ministerit ovat nyt tärkeässä asemassa kapinaleirissä. Jos nämä voimat nousevat valtaan, kyseessä olisi osin vanhan vallan palauttaminen. Tämä voisi taata vakauden lyhyellä tähtäimellä ja estää maan hajaannuksen mutta ei tyydyttäisi niitä, jotka vaativat todellista muutosta.
Heimojen nousu. Keskusvallan romahdettua heimot nousisivat politiikassa tärkeään rooliin. Se tarkoittaisi vallan siirtymää Kyrenaikaa kohden, koska idän heimot vaativat suurempaa painoarvoa. Paikallispolitiikka ja samalla sisäpoliittiset konfliktit saattaisivat vahvistua, valtiorakenteet heikkenisivät. Pahimmillaan tuloksena olisi Somalian kaltainen heimoalueisiin jakautunut maa.
Demokratia. Libyassa siirtyminen olisi hyvin pitkällinen, koska demokratiasta ei ole kokemuksia ja heimouskollisuus on vahvaa. Siirtymä voisi alkaa väliaikaishallituksen pohjalta. Kansainvälisen yhteisön pitäisi olla tukena. Prosessi olisi samankaltainen kuin Afganistanissa ja Irakissa ja sisältäisi samat riskit.
Islamistinen hallinto. Islamistien rooli Libyassa on epäselvä, mutta muslimiveljeskunnalla ja salafisti-organisaatioilla on vaikutusvaltaa Kyrenaikan maakunnassa.
Miksei demokratia ole koskaan kukoistanut arabimaissa?
Islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila:
Demokratian kehittyminen on pitkä prosessi. Euroopassa se vei kaksisataa vuotta – vielä 1900-luvun alkupuoli Hitlereineen ja Stalineineen ei ollut kovin demokraattinen, ja vasta viimeiset viisikymmentä vuotta ovat Euroopassa olleet pääosin demokraattisten valtioitten aikaa. Arabimaailmassa samat prosessit ovat päässeet alkuun vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen.
Historiallinen kahtiajako
Libya koostuu kolmesta osasta: Tripolitaniasta, Kyrenaikasta ja Fezzanin aavikkoprovinssista. Asutus keskittyy lännen Tripolitanian ja idän Kyrenaikan rannikolle.
Tripolitanian ja Kyrenaikan välillä on merkittäviä eroja. Kyrenaika on kautta aikain suuntautunut vanhaan emämaahansa Egyptiin, kun taas Tripolitania on pitänyt itseään Pohjois-Afrikan läntisen Maghreb-alueen osana. Ottomaanivallan aikana alueilla oli eri hallitsijasuvat, heimoeliitit ja uskonnolliset erityispiirteet.
Alueet jäivät erillisinä Italian siirtomaavallan alle 1912. Ne yhdistettiin samaan valtioon vasta 1934. Etenkin Kyrenaikassa vastustettiin Italian miehitystä. Toisessa maailmansodassa Iso-Britannia hallitsi Kyrenaikaa Italian häviön jälkeen.
Sodan jälkeen Britannia toimi aktiivisesti maan yhdistämiseksi Kyrenaikan vanhan monarkian alaisuuteen. 1951 Libya itsenäistyikin kuningaskuntana ja kuninkaaksi nousi Idris, joka hallitsi liittovaltiota Bengasista. Idän ja lännen hallintorakenteet pitkälti säilytettiin.
Gaddafin vallankaappaus 1969 alkoi idän Bengasista, mutta vähitellen Gaddafi keskitti hallinnon Tripoliin ja laiminlöi Kyrenaikaa taloudellisesti ja poliittisesti.
Kysymyksiin vastaa Ulkopoliittisesta instituutista Timo Behr.
Miten paljon tämä jako on vaikuttanut sisällissodan syntyyn?
Jaolla on varmasti ollut merkitystä. Tyytymättömyys Gaddafin hallintoon on ollut paljon suurempaa Kyrenaikassa, jolloin levottomuus levisi nopeammin siellä.
Miten jakautuminen on vuosikymmenten mittaan ilmennyt?
Alunperin Gaddafi yritti murtaa heimovallan ja yhdistää maan, mutta 1970-luvun vallankaappausyrityksen jälkeen hän alkoi enemmän luottaa heimositeisiin ja kolmen heimon tukeen: Qaddadfa eli hänen oma pienehkö heimonsa Sirten kaupungin alueella; Warfallah, Libyan suurin heimo Tripolitaniassa; Magariha etelässä Fezzan alueella.
Kyrenaikan heimot jäivät yksin, vaille hallintovirkoja ja rahaa. 1990-luvulla Kyrenaikassa tapahtui islamistien kansannousu, jonka Gaddafi kukisti käyttäen mm. ilmavoimiaan. Tämän seurauksena hänen vastustuksensa Kyrenaikassa kasvoi.
Onko mahdollista, että Libya jakautuu kansannousussa?
Kyllä. Valtaosa oppositiosta näyttää sijoittuvan Kyrenaikaan. Jos Gaddafi syöstään vallasta, edessä on väistämättä kilpailu vallasta ja öljyvaroista sekä jonkinlainen välienselvittely Gaddafin tukijoiden ja vastustajien välillä. Tämä korostaa historiallista kahtiajakoa ja saattaa johtaa sisällissotaan ja maan jakautumiseen.
Jos Gaddafi jää lännessä valtaan, jakautuminen on tosiasia.
Koalitiolla monta motiivia
Onko koalition toimissa pää-intressinä demokratian levittäminen ja ihmisoikeusrikkomusten estäminen, Libyan öljy vai arvaamattoman, terroritekoihinkin syyllistyneen Muammar Gaddafin saaminen pois vallasta?
Pertti Multanen: Suurvaltapolitiikassa ihmisoikeudet ovat aina olleet sumuverho, jonka taustalla on ajettu omia tavoitteita. Koalition päämiesten lausuntojen perusteella päätavoite näyttää olevan Gaddafin syrjäyttäminen. Siihen liittyy luonnonvarojen kontrolli.
Jaakko Hämeen-Anttila: Tämä on tietysti arvaus, mutta vastaus on lähinnä öljy. Länsivaltojen intressi suojella siviilejä tuntuu kasvavan silloin, kun siviilit asuvat öljykentän läheisyydessä.
Timo Behr: Operaatiota johtivat alunperin Ranska ja Britannia. Sekä Nicolas Sarkozylla että David Cameronilla on syynsä hyökätä Libyaan, ihmisoikeudet ovat kakkossijalla. Sarkozy on aktiivinen sisäpoliittisista syistä (vaalit 2012) ja geopoliittisista syistä. Ranska yrittää säilyttää vaikutusvaltansa Pohjois-Afrikassa, jossa sillä on vahvat historialliset, strategiset ja taloudelliset intressit.
Entisenä siirtomaaisäntänä Britannia saattaa tuntea vastuuta Kyrenaikasta. Lockerbien pommi-isku, joka oli Libyan tekosia, saattaa myös vaikuttaa. Tärkein vaikutin on Cameronin halu kohentaa mainettaan; häntähän on pidetty kokemattomana johtajana.
Päätavoite on kukistaa Gaddafi, vaikka se lyhyellä tähtäimellä johtaisi verenvuodatuksen ja kaaoksen pahenemiseen. Koalitiolla ei ole konkreettisia suunnitelmia siitä, mitä maalle tapahtuu Gaddafin kaatamisen jälkeen.
Everstiluutnantti Juha Kaitera Maanpuolustuskorkeakoulusta:
Kyynisesti ajatellen öljyrikkauksien voisi ajatella madaltaneen kynnystä puuttua maan tilanteeseen. Henkilökohtaisesti ajattelen niin, että olkoon taustalla mitä tahansa intressejä, tärkeintä on suojella siviilejä. Gaddafin joukot käyttävät raskasta aseistusta summittaiseen väkivaltaan siviilikohteita vastaan tai siviiliuhreista piittaamatta. Voin pienten lasten isänä samastua siihen kärsimykseen, jota tämä aiheuttaa esimerkiksi Misratassa.
Liittouman sotilaallisilla toimilla siviilien tilannetta voidaan helpottaa eniten juuri nyt. Niillä myös mahdollistetaan sotatoimien mahdollisimman nopea loppuminen ja humanitäärisen avun saaminen alueelle.
Kenen hallussa Libyan öljyvarat ovat?
Pertti Multanen: Pääosin valtion hallussa. Monarkian vastaisen vallankumouksen jälkeen 1970–1975 öljyteollisuus ja luonnonvarat kansallistettiin
YK:n johdolla
Onko YK:n rooli vahvistunut turvallisuusneuvoston lentokieltopäätöslauselman ansiosta? Vastaajana dosentti Pertti Multanen.
Rooli heikentyy tästä päätöksestä, koska nyt ollaan heikoilla jäillä. YK:n peruskirjan pykälä 7 ei tunne tällaista sotaoperaatiota. Joku raja on ylitetty. Lähi-idässä YK:n arvovalta on vuosikymmeniä ollut rapakunnossa, johtuen Israelin ja Palestiinan konfliktista, ja tämä rapauttaa sitä edelleen.
Miksei Yhdysvallat ole ottanut aktiivista roolia koalitiossa?
Yksi syy on talous. Yhdysvallat käy jo kalliita sotia useissa maissa. Lisäksi Bushin kaudella tahriintuneesta maineesta ei ole päästy irti. Yhdysvallat ei halua, että arabimaailmassa sitä syytettäisiin uudesta imperialistisesta hyökkäyksestä. Myös USA:n tiedusteluväki voi painaa jarrua. Se tietää, että Kyrenaika, jossa kapinallisten kannatus on ollut vahvin, on Saudi-Arabian tukemien islamististen ääriliikkeiden tukialuetta. Alueelta on rekrytoitu näihin liikkeisiin taistelijoita.
Mikä on arabiliiton rooli Libyan tilanteen ratkaisemisessa ja mikä liiton painoarvo nyt on?
Arabiliitto on halvaantuneessa tilassa. Poliittisen kuohunnan takia se ei löydä yhteistä roolia. Ristiriidat ovat suuria. Esimerkiksi Persianlahden monarkiat pitävät Gaddafia henkilökohtaisena vihollisenaan, koska Libya on syntynyt monarkian kukistamisesta. Siinä arabiliiton kokouksessa, joka antoi tukensa YK:lle, oli jäsenmaista edustettuina vain puolet eivätkä ne ilmeisesti tienneet, mistä oltiin päättämässä. Lentokieltoalueen perustamisen ei oletettu tarkoittavan maavoimia vastaan hyökkäämistä, niin kuin nyt on tehty.
Miksi Venäjä ei osallistu tähän operaatioon? Mikä sen suhde Libyaan on?
Gaddafi hakeutui 1969 yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa, ja poliittisista suhteista tuli likeiset. Venäjällä on esimerkiksi kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka ovat olleet vuosikausia töissä Libyassa. Nyky-Venäjä ei pääse tästä eroon.