Asiantuntijat: Sopimusrukkaus vältettävissä
Kauppalehti
Anneli Hertsi


Muutosruljanssin loputtomaan suohon ei kannata lähteä


Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan vielä ei ole kirkossa kuulutettu, että EU:n pysyvän kriisinhallintajärjestelmän läpivienti vaatii työlästä unionin perussopimuksen muutosta.

EU:lla on kaksi vaihtoehtoa: joko jäsenmaat sopivat vain euromaita koskevasta, rajatusta perussopimuksen muuttamisesta tai sitten menettelyistä sovitaan nykyisen perussopimuksen mukaan.

– On mahdollista, ettei Saksan ja Ranskan päämiesten sopimus kriisinhallinnasta vaadi perussopimuksen muutosta, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman.

Normaalisti perussopimuksen muuttaminen on loputon suo. EU-maat alkavat keksiä ja ajaa omia ideoitaan, mitä kaikkea samassa yhteydessä pitää muuttaa. Edessä on pitkäpiimäinen neuvotteluprosessi, jota seuraa vielä sopimuksen ratifiointi kansallisesti.

-* Velkojen pakkoselvittely auki *-

Jos varmuutta välttämättä tarvitaan perussopimuksesta, Korkman löytää yhden ratkaisun.

– Tyydytään sopimuksen rajalliseen muuttamiseen. Ja toteutetaan se Kroatian liittyessä EU:n jäseneksi 2012 alussa, jolloin joka tapauksessa sopimusta muutetaan. Iso-Britannia ei ilmeisesti vastustaisi muutosta, joka koskisi vain euromaita, Korkman sanoo.

Hänen mukaansa sopimatta jäi edelleen se iso kysymys, millä mekanismilla konkurssitilaan joutuvan jäsenvaltion velat järjestellään uudelleen, eli miten velkojen korkoja alennetaan, takaisinmaksua pidennetään tai osa jopa annetaan anteeksi. Ja miten rahoittajat saadaan mukaan vastuunkantoon, kuten Saksa on vaatinut.

– Sillä varmistetaan, että vastuut veloista eivät tule muiden valtioiden vastuulle. Näin ollen se ei rikkoisi perussopimuksen bailout-lauseketta, (joka kieltää toisen maan pelastamisen), Korkman katsoo.

Sen sijaan esitetty äänioikeuden menetys ei nykyisen perussopimuksen alle mahtuisi.

– Komissiolla on vielä merkittävä rooli näiden avointen kysymysten selvittämisessä. Yhteistyötä komission kanssa tarvitaan, vaikka valmistelua jatkaa Rompuyn työryhmä, Korkman uskoo.

Myös Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan kannattaa vielä kaksi kertaa miettiä, kumpi on jouhevampi tapa toteuttaa tiukennukset.

– Joko yksinkertaisesti sovitaan menettelyistä nykysopimuksen puitteissa tai haetaan potkua sopimuksen rajatusta muuttamisesta, hän pohtii.

-* Sooloilua Venäjän kanssa *-

Korkman ja Tiilikainen rauhoittelevat muun muassa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen huolta siitä, että Saksan ja Ranskan kahdenkeskinen sopimus ohi EU:n virallisten elinten merkitsisi takaiskua unionin pienille jäsenvaltioille.

Korkman ei ole havainnut samanlaista murehtimista muissa EU-maissa. Hänen mielestään nyt on vain kysymys niin syvästä kriisistä, jonka aikana valtion päämiehet ovat aiemminkin sopineet ratkaisujen päälinjoista.

– Saksa ja Ranska ovat niin kaukana toisistaan, että väliin mahtuvat kaikki muut jäsenvaltiot, Korkman tiivistää.

Myös Tiilikaisen mukaan parivaljakon sopimuksessa on se hyvä puoli, että näin asia nytkähtää eteenpäin. Tätä on EU:ssa käytetty ennenkin.

– Mutta pitkässä juoksussa ei tietenkään ole hyvä, jos EU:n virallinen koneisto sivuutetaan, Tiilikainen sanoo.

Hänen mielestään huolestuttavampaa on se, että tällä viikolla Saksa- ja Ranska-vetoisesti sovittiin myös tiivistyvästä yhteistyöstä Venäjän kanssa.

Isojen johdolla “ideoitiin”, että Venäjä alkaisi osallistua EU:n turvallisuusasioita käsittelevän komitean kokouksiin.

– Tällainen ehdotus pitkälle menevästä ulkopoliittisesta yhteistyöstä pitäisi katsoa unionissa yhdessä, Tiilikainen kommentoi.

-* EU:n valtiovarainministerien esityksiä *-

Kuriton jäsenmaa saa varoituksen jo ennen kuin budjettialijäämä ylittää kolmen prosentin rajan.

Rankaisumenettelyn käynnistämisestä päätetään jäsenmaiden määräenemmistöllä.

Jäsenmaalla on puoli vuotta aikaa pistää asiat kuntoon ennen kuin sanktiot laukeavat.

Vaikka asiat eivät olisi kunnossa, jäsenmaa voi välttyä sanktioilta, jos määräenemmistö niin päättää.

Yksityiskohdat jäsenmaiden velkojen lyhennysohjelmasta auki.

Makrotalouden mittareita koskevien sakkojen suuruus auki.