yhteenveto
Espanjassa sekä sosialistipuolue (PSOE) että konservatiivinen kansanpuolue (PP) valmistautuvat toukokuun 22. päivän paikallisvaaleihin henkeään pidätellen. Vaalitaistoa pidetään ensi vuonna pidettävien parlamenttivaalien alkueränä. Paikallisvaalien voittaja saa merkittävän henkisen yliotteen tulevaa kampanjointia varten.
Vaikka kyseessä ovat vain paikallisvaalit ja vaikkei niitä järjestetä kaikilla Espanjan itsehallintoalueilla, tärkeimmät äänestyspäätökseen vaikuttavat tekijät liittyvät keskushallintoon.Taloudellinen taantuma on koetellut Espanjaa kovin kourin: työttömyysaste on noussut yli 20 prosenttiin ja pankkisektori on romahtamispisteessä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tapahtui pieni käänne parempaan, mutta viimeisimmät talousennusteet eivät herätä suuria toiveita. OECD:n tilastojen mukaan Espanjan talous on kääntynyt uudestaan lievään laskuun, ja Eurooppaa laajemminkin vaivaavasta finanssikriisistä johtuen on epätodennäköistä, että tilanne paranisi lähitulevaisuudessa.
Taloudellisten ongelmien vuoksi molemmat pääpuolueet ovat olleet kampanjoinnin aikana yllättävän vaitonaisia omista ohjelmistaan. Sosialistipuolue on jo suunnannut katseensa ensi vuoden vaaleihin. Istuvan sosialistihallituksen suosio on vajonnut niin alas, että eräät puolueen ehdokkaat pitävät pääministeri José Luis Rodríguez Zapateroa taakkana ja vaatineet häntä eroamaan puolueen johdosta. Zapatero kertoikin huhtikuun alussa väistyvänsä ennen vuoden 2012 parlamenttivaaleja.
Konservatiivit puolestaan ovat keskittyneet syyttämään sosialisteja synkästä taloustilanteesta. He ovat kuitenkin varoneet sanomasta ääneen sitä, että myös he joutuisivat valtaan päästessään tekemään hyvin hankalia ja epäsuosittuja julkisten menojen leikkauksia.
Eräs vaaliväittelyissä tunteita kuumentanut aihe on Baskimaalla vaaleihin osallistuva Bildu-vaaliliitto, joka on onnistunut kääntämään keskustelun pois paikallisista teemoista. Bilduun kuuluu kirjava joukko vasemmistolaisia baskiseparatisteja. Monet pitävät sitä kielletyn Batasuna-puolueen perillisenä; Batasuna oli terroristijärjestö Etan poliittinen siipi.
Saadakseen hyväksynnän Bildun osallistumiselle vaaleihin maltilliset separatistit painostivat viime syksynä Etaa julistamaan aselevon. Sosiaalinen paine Etan perinteisessä kannattajakunnassa sekä tehostettu poliisitoiminta väkivaltaisia aktivisteja kohtaan ovat johtaneet siihen, että Baskimaalla ollaan lähempänä terroritoiminnan loppumista kuin koskaan aikaisemmin.
Bildu-vaaliliitto tuskin saa Baskimaalla merkittävää kannatusta, mutta se on onnistunut luomaan eripuraa kahden pääpuolueen välille. PSOE ja PP ovat erimielisiä jyrkän linjan separatistien päästämisestä mukaan vaaleihin. Perustuslaillinen tuomioistuin on kyllä antanut Bildulle luvan ehdokaslistojen asettamiseen, mutta kansanpuolue katsoo tämän merkitsevän, että ”terroristit päästetään valtiollisiin instituutioihin”. Kansanpuolueen mukaan tämä on sietämätöntä demokratian kannalta ja lisäksi loukkaavaa niitä tuhansia ihmisiä kohtaan, jotka ovat joutuneet Etan puoli vuosisataa jatkuneiden terroritoimien uhreiksi.
Sosialistipuolue taas katsoo, että kysymys Bildun osallistumisoikeudesta kuuluu oikeusjärjestelmän eikä poliitikkojen ratkaistavaksi. Samalla sosialistit ovat muistuttaneet, että heidän valtakaudellaan on päästy lähemmäs Etan toiminnan lopettamista kuin kansanpuolueen ollessa vallassa.
Näistä erimielisyyksistä riippumatta Espanjan keskusvallan olisi kyettävä tarjoamaan kovan linjan baskiseparatisteille sovinnaisempi poliittisen vaikuttamisen väylä. Näin voitaisiin taata paikallishallinnon legitimiteetti monissa Baskimaan pikkukylissä ja heikentää terrorismin houkutusta.
Kaiken kaikkiaan paikallisvaalien asetelma näyttäisi suosivan vahvasti konservatiivista kansanpuoluetta. Syy heikosta taloustilanteesta lankeaa sosialistien niskaan, ja kansanpuolueen kova linja terrorismia kohtaan saa kannatusta äänestäjiltä etenkin Baskimaan ulkopuolella. Vaikka paikallisvaalien tulos on ensi vuoden parlamenttivaaleja ajatellen symbolinen, kansanpuolueen voitto voi merkitä isoa askelta kohti hallitusvastuuta. Tämä merkitsisi jatkoa yleiseurooppalaiselle konservatiivipuolueiden menestykselle.
Espanjan ulkopolitiikassa kansanpuolueen nousu hallitusvastuuseen johtaisi luultavasti Yhdysvaltain-suhteiden elvyttämiseen sekä aktiivisemman roolin hakemiseen kansainvälisessä politiikassa. Sisäpoliittisesti vallanvaihdon seurauksena olisi luultavasti talouden vähittäinen kääntyminen noususuuntaan, mutta toisaalta sosiaaliset ja alueelliset ristiriidat kärjistyisivät.
Kansanpuolue on perinteisesti suosinut vahvaa keskushallintoa itsehallintoalueiden kustannuksella, ja kun Espanjan eri alueiden välillä on jo suuria taloudellisia eroja, tällainen politiikka voi jakaa maata aiempaa jyrkemmin. Baskimaalla tämä voisi pahimmillaan johtaa jonkinlaiseen Etan uuteen tulemiseen. Vaikeaa työttömyysongelmaa ei myöskään ratkaista käden käänteessä, ja uhkana on sosioekonomisten erojen repeäminen ammottavaksi kuiluksi.
Jää nähtäväksi, tapahtuuko Espanjassa ensi vuonna vallanvaihdos. Paljon on kiinni siitä, kuka seuraa Zapateroa PSOE:n johdossa, sekä siitä, pystyykö seuraaja saamaan sosialistien kannattajat liikkeelle vaaleissa. Alhainen äänestysaktiivisuus on aina merkinnyt menestystä PP:lle, jonka tukijat ovat uskollisempia puolueelleen kuin PSOE:n kannattajat. Suuri merkitys on myös sillä, mihin suuntaan Euroopan talous vuoden aikana kehittyy. Myönteinen käänne helpottaisi olennaisesti sosialistipuolueen ahdinkoa.