Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik kommentoi Aamulehdessä 21.2. EU:n Ukrainalla asettamia pakotteita. Hänen mukaansa seurauksena voi olla että presidentti Janukovitsh saattaa tulla entistä riippuvaisemmaksi Venäjän tuesta.
Uutisanalyysi: Neuvotteluratkaisu entistä kauempana tuoreiden väkivaltaisuuksien jälkeen
1. EU:n pakotteet voivat ajaa Ukrainan lähemmäksi Venäjää.
2. Tuoreiden väkivaltaisuuksien jälkeen ratkaisun löytäminen entistä vaikeampaa.
3. EU:lla on rauhanvälittäjänä myös onnistumisia.
EU on saanut Nobelin rauhanpalkinnon, mutta Ukrainan tilanteen suhteen sen mahdollisuudet rauhoittaa tilanne ulkoa päin näyttävät rajatuilta.
Unioni päätti Ukrainan johtoon kohdistuvasta matkustuskiellosta sekä samojen henkilöiden eurooppalaispankeissa olevien varojen jäädyttämisestä.
Näillä pakotteilla tilannetta ei ratkaista, sanoo vanhempi tutkija Kristi Raik Ulkopoliittisesta instituutista. Niistä saattaa päinvastoin seurata se, että presidentti Viktor Janukovitsh tulee entistä riippuvaisemmaksi Venäjän tuesta.
Toisaalta pakotteiden uhka saattaa silti toimia pelotteena takaraivossa, kun Janukovitsh neuvottelee opposition kanssa.
EU on ottanut aktiivisen roolin Ukrainan kriisissä. Puolan, Saksan ja Ranskan ulkoministerit matkustivat torstaina maahan etsimään ratkaisua tilanteeseen.
Väkivaltaisuudet ovat kuitenkin viime päivinä äityneet niin pahoiksi, että neuvotteluratkaisun löytäminen kriisiin on erittäin vaikeaa.
Mielenosoittajat hyväksyvät vain Janukovitshin eron, mikä taas ei näytä missään nimessä sopivan presidentille.
Raikin mukaan toisaalta tiedossa on, miten mahdollinen ulospääsy kriisistä löytyisi. Parlamentissa on jo useaan kertaan yritetty muuttaa tuloksetta maan perustuslakia niin, että presidentin valtaoikeuksia kavennettaisiin. Presidentin Alueiden puolue ei ole suostunut käsittelemään aloitetta.
Ennen viime päivien väkivaltaisuuksia perustuslain muutos olisi tehnyt vielä mahdolliseksi Janukovitshille esiintyä valtiomiehenä, joka nostaisi kansallisen edun oman etunsa yläpuolelle.
Nyt Janukovitsh katsotaan yleisesti suurimmaksi syylliseksi väkivaltaisuuksiin, ja mielenosoittajat vaativat häntä vastuuseen teoistaan.
Kriisin siemen
EU ei ole julkisuudessa näyttäytynyt minään suurena rauhantekijänä, mutta Raik muistaa useammankin tapauksen, jossa EU:n rooli on ollut ratkaiseva.
Ukrainan Oranssin vallankumouksen aikoihin yhdeksän vuotta sitten EU toimi välittäjänä, ja silloin Janukovitshin vastaisista mielenosoituksista selvittiin ilman väkivaltaa. Presidentinvaalit uusittiin, ja Janukovitshin sijaan presidentiksi nousi länsimielinen Viktor Jushtshenko.
Tuolloin kuitenkin kylvettiin siemen nykyiselle tilanteelle: Janukovitsh lienee päättänyt, että toista kertaa hän ei anna periksi.
EU:n ulkopoliittinen edustaja Catherine Ashton hoiti pari vuotta sitten onnistuneesti neuvottelut Serbian ja Kosovon suhteiden normalisoimiseksi.
Ashton oli merkittävässä roolissa kansainvälisissä Iran-neuvotteluissa. Myös Egyptissä EU yritti toimia välittäjänä.
Moni kuitenkin epäilee EU:n mahdollisuuksia Ukrainan suhteen. Kuvaavaa oli, että tiistaina Janukovitsh oli The Wall Street Journalin mukaan puhelimitse yhteydessä Yhdysvaltain varapresidenttiin Joe Bideniin.
Saksan liittokanslerin Angela Merkelin toimistosta kerrottiin samana päivänä, että Merkel ei ollut saanut yhteyttä Janukovitshiin.