Institute Programme Director Juha Jokela comments in an interview with Aamulehti (27.6.) on the lack of help from Russia and China with the euro crisis.
Tukiraha: Viimeksi idän apua haki turhaan Kypros, jonka pankit uhkaavat kaatua Kreikan mukana
Kyproksen EU:lta tarvitsema tukisumma saattaa olla yli puolet maan kansantalouden koosta.
Maanantaina Kypros ilmoittautui viidenneksi rahoitusapua tarvitsevaksi euromaaksi.
Saarivaltion
arvioidaan tarvitsevan muilta euromailta jopa 10 miljardia euroa. Summa
ei kuitenkaan nousse unionille ylitsepääsemättömäksi muiden
avunpyyntöjen keskellä.
Pääsyynä avunpyyntöön on naapurimaa
Kreikan ahdinko. Vaikeuksissa olevasta Kyproksesta tulee lisäksi EU:n
puheenjohtajamaa pelastustoimien keskellä heinäkuun alussa.
Maa
on ennen EU:lle lähetettyä virallista avunpyyntöä neuvotellut suorista
lainoista Kiinan ja Venäjän kanssa välttääkseen EU:n lainojen sisältämät
tiukat säästöehdot.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja
Juha Jokela ei usko, että kahdenkeskinen apu Venäjältä tai Kiinalta
ratkaisee pahimpiin kriiseihin ajautuneiden euromaiden ongelmia.
–
Se, että Kypros haki virallisesti apua EU:lta, viittaa siihen, että
neuvottelut Venäjän tai Kiinan kanssa eivät ole olleet kovin
hedelmällisiä. Jos nämä maat haluavat auttaa Eurooppaa talouskriisissä,
ne tekevät sen todennäköisimmin kansainvälisten instituutioiden kautta,
Jokela sanoo.
Muille euromaille lähetetystä avunpyynnöstä
huolimatta Kyproksen hallitus aikoo uutistoimisto Reutersin mukaan
edelleen jatkaa neuvotteluita saadakseen lainaa joko Kiinalta tai
Venäjältä. Venäjältä maa on jo saanut 2,5 miljardin euron lainan viime
vuoden lopulla.
OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ei usko
euromaiden ongelmien ratkeavan suoralla ulkomaisella rahalla, vaikka
tätä on yrittänyt Kyproksen ohella myös Kreikka.
– Vaikka
Kyproksen summat eivät muiden pelastustoimien rinnalla ole suuria,
Venäjän kannalta ne ovat merkittäviä. Ja Kiina ei harrasta
hyväntekeväisyyttä, vaan etsii tuottoa sijoituksilleen, Heiskanen sanoo.
Saksa päättää aikataulun
Loppuviikosta Brysselissä pidettävässä EU-huippukokouksessa pääaiheena on jälleen euromaiden velkojen suurempi yhteisvastuu.
Euroopan
unionin tutkimusohjelmaa vetävän Jokelan mukaan velkakriisin
ratkaisussa isoin kysymys on aikajänne, jolla euron tärkein maa Saksa
haluaa edetä muutoksissa.
Saksan ehtona yhteisvastuun kasvattamiselle on syvempi talouspoliittinen integraatio.
–
Jos vaikeuksissa olevat maat saisivat vain halpaa lainarahaa,
velkakriisin perusongelma jäisi ratkaisematta. Saksa haluaa varmistaa,
että kriisimaiden talouskuri saadaan ensiksi kuntoon.
–
Velkakriisi pääsi räjähtämään myös euroalueen sisäisen epätasapainon
johdosta. Saksa vie ja liian moni muista euromaista tuo. Siihen täytyy
löytää ratkaisu, Jokela sanoo.