Tutkija Noora Kotilaisen mukaan
sotaakäyvät maat varjelevat sotiensa julkisuuskuvaa entistä tarkemmin.
Esimerkiksi Afganistanin sodasta ei ole julkaistu monta kuvaa, joissa
kärsimys ja kuolema näkyisivät.
Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana humanitarismi on noussut määräävään
asemaan kansainvälisessä politiikassa, väittää Ulkopoliittisen
instituutin (UPI) vieraileva tutkija Noora Kotilainen. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että valtiot olisivat yhtäkkiä ruvenneet toimimaan altruistisesti.
– Valtapoliittisia toimia perustellaan ihmisoikeuksien puolustamisella
ja ihmisten auttamisella, humanitaarisista interventioista sotiin asti.
Länsimaiset ihmiset eivät muuten hyväksyisi sotaa niin helposti,
Kotilainen täsmentää.
Hän tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa humanitarismin muutoksesta
ja humanitaarisen maailmanpolitiikan kehityksestä. Erityisenä
tarkastelun kohteena Kotilaisella on Afganistanin ”humanitaarinen” sota,
jossa Suomikin on mukana osana sotilasliitto Naton ISAF-joukkoja.
Afganistanin ja muiden nykyajan sotien julkisuuskuva on Kotilaisen
mukaan hyvin siloteltu: kärsimystä ei juuri näytetä. Tämä ilmenee
erityisesti sodan visuaalisessa esittämisessä, joka on Kotilaisen
erityisalaa. Hän tekee UPI:lle raporttia siitä, miten ISAF itse esittää
Afganistanin tilannetta kuvien kautta.
– Sotilas ei näy vaaran paikoissa. Koskaan ei ole tulitaisteluja, eikä
vastapuolta näy. Sen sijaan näytetään esimerkiksi sotilaiden vapaa-ajan
viettoa.
Sotien julkisuuskuvan hallinta on Kotilaisen mukaan muuttunut
huomattavasti etenkin Vietnamin sodan jälkeen. Se oli ensimmäinen tv:ssä
nähty sota. Sieltä levinnyt kuvamateriaali vaikutti ihmisiin vahvasti
ja voimisti rauhanliikettä ehkä ratkaisevasti.
Aiheesta lisää perjantaina 29.10. ilmestyneessä KU:n Viikkolehdessä (maksullinen palvelu).