Tutkija Noora Kotilaisen mukaan sotaakäyvät maat varjelevat sotiensa julkisuuskuvaa entistä tarkemmin. Esimerkiksi Afganistanin sodasta ei ole julkaistu monta kuvaa, joissa kärsimys ja kuolema näkyisivät.
Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana humanitarismi on noussut määräävään asemaan kansainvälisessä politiikassa, väittää Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vieraileva tutkija Noora Kotilainen. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että valtiot olisivat yhtäkkiä ruvenneet toimimaan altruistisesti.
– Valtapoliittisia toimia perustellaan ihmisoikeuksien puolustamisella ja ihmisten auttamisella, humanitaarisista interventioista sotiin asti. Länsimaiset ihmiset eivät muuten hyväksyisi sotaa niin helposti, Kotilainen täsmentää.
Hän tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa humanitarismin muutoksesta ja humanitaarisen maailmanpolitiikan kehityksestä. Erityisenä tarkastelun kohteena Kotilaisella on Afganistanin ”humanitaarinen” sota, jossa Suomikin on mukana osana sotilasliitto Naton ISAF-joukkoja.
Afganistanin ja muiden nykyajan sotien julkisuuskuva on Kotilaisen mukaan hyvin siloteltu: kärsimystä ei juuri näytetä. Tämä ilmenee erityisesti sodan visuaalisessa esittämisessä, joka on Kotilaisen erityisalaa. Hän tekee UPI:lle raporttia siitä, miten ISAF itse esittää Afganistanin tilannetta kuvien kautta.
– Sotilas ei näy vaaran paikoissa. Koskaan ei ole tulitaisteluja, eikä vastapuolta näy. Sen sijaan näytetään esimerkiksi sotilaiden vapaa-ajan viettoa.
Sotien julkisuuskuvan hallinta on Kotilaisen mukaan muuttunut huomattavasti etenkin Vietnamin sodan jälkeen. Se oli ensimmäinen tv:ssä nähty sota. Sieltä levinnyt kuvamateriaali vaikutti ihmisiin vahvasti ja voimisti rauhanliikettä ehkä ratkaisevasti.
Aiheesta lisää perjantaina 29.10. ilmestyneessä KU:n Viikkolehdessä (maksullinen palvelu).
Sodan kauhut katosivat mediasta
Kansan Uutiset
Elias Krohn