The US only has bad options in Iraq

Kaksi Yhdysvaltain sota-alusta on nyt siirretty Persianlahdelle, ja tiistaina Yhdysvallat kertoi lähettävänsä 275 sotilasta turvaamaan Bagdadin-lähetystöään. Päätöstä sotatoimista ei ole vielä tehty.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Yhdysvalloilla on Irakissa vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.

1. Amerikkalaisjoukkojen paluu Irakiin

Yhdysvaltain joukot sotivat Irakissa 2003–2011, ja liki 4 500 amerikkalaissotilasta kuoli. Yhdysvaltain maajoukkojen paluu Irakiin uudelleen on mahdoton myydä amerikkalaisille. Presidentti Barack Obama sanoi viime viikolla, että näin ei tapahdu.

Yhdysvalloilla on toki muitakin vaihtoehtoja. “Sotilaallisesti voimme tehdä ihan mitä tahansa haluamme. Mutta mikä on tavoitteemme?” sanoi ilmavoimien eläkkeelle jäänyt kenraaliluutnantti David Deptula The Washington Post -lehdessä.

2. Ilmaiskut

Ilmaiskut Isis-kapinallisia vastaan ovat amerikkalaisille riskittömämpi ja poliittisesti helpompi vaihtoehto. Iskut voisivat toimia, jos kapinalliset etenevät valtateitä pitkin. Kaupunkeihin on paljon vaikeampi iskeä siviiliväestön takia.

Ongelma on, että ilman omia tarkkailijoita paikan päällä ilmaiskujen vaikutuksista ei aina saa luotettavaa tietoa. Vastapuoli voi käyttää siviiliuhreja propagandan välineenä.

“Heti kun Yhdysvallat osallistuu ilmaiskuihin, se omistaa Irakin ongelman”, Salonius-Pasternak sanoo. “Tämä taas on erinomainen rekrytointiväline kapinallisille.”

Miehittämättömiä lennokkeja ei voi lähettää Irakiin Yhdysvaltain lentotukialuksilta, vaan Yhdysvallat tarvitsisi liittolaistensa apua. Ei ole itsestään selvää, että Turkki tai muut liittolaiset suostuvat yhteistyöhön.

3. Yhteistyö Iranin kanssa

Yhdysvallat on kutsunut Irania terroristien tukijaksi, ja diplomaattinen tunnustelu Iranin suuntaan onkin täyskäännös Yhdysvaltain viimeaikaisessa politiikassa. Yhteinen vihollinen kuitenkin yhdistää. Iranissa, kuten Irakissa, on shiiaenemmistö, ja myös Iran pitää sunnalaista äärijärjestö Isis:tä uhkana.

“Olisi Obamalta sisäpoliittisesti äärimmäisen rohkeaa, jos hän kykenisi osoittamaan, että Yhdysvalloilla on Iranin kanssa erimielisyyksiä joissain asioissa, mutta maat pystyvät yhteistyöhön toisissa”, Salonius-Pasternak sanoo.

Iranilaiset, toisin kuin amerikkalaiset, saattavat olla valmiita lähettämään joukkoja Irakiin taistelemaan Isis:tä vastaan. Iranin shiiataistelijoiden lähettäminen Irakin shiiahallinnon tueksi saattaisi kuitenkin kärjistää eikä rauhoittaa uskonryhmien vihamielisyyksiä.

Yhteistyötä vaikeuttaa myös Iranin tuki Yhdysvaltain viholliselle, Syyrian diktaattorille Bashar al-Assadille. Salonius-Pasternak arvioi, että Irakin rauhoittaminen on Yhdysvalloille tärkeämpää kuin al-Assadin kaatuminen, mikä ei muutenkaan näytä todennäköiseltä. Siksi Yhdysvallat olisi valmis toimimaan Iranin kanssa Isis:tä vastaan.

Syyrian kriisistä noussut Isis on myös Iranille niin suuri uhka, että sillä saattaa nyt olla haluja osallistua Syyrian tilanteen vakauttamiseen.

4. Ongelmien jättäminen irakilaisten hoidettaviksi

Tämä voisi olla Yhdysvaltain presidentille houkuttelevin vaihtoehto. “Viime kädessä on Irakin asia itsenäisenä maana huolehtia omista asioistaan”, Obama sanoi viime perjantaina.

Yhdysvallat on myös aseistanut irakilaisjoukkoja avokätisesti: CNN:n mukaan Irakin hallitukselle on jo annettu 15 miljardin dollarin edestä tarvikkeita ja koulutusta. Ongelma irakilaisten aseistamisessa on se, että aseet saattavat päätyä vastapuolen käyttöön, kuten on käynytkin.

Jotta Irak rauhoittuisi, maassa tarvittaisiin myös suuria poliittisia muutoksia. The New York Times-lehden mukaan Obaman strategia on saada Irakin shiialainen pääministeri Nuri al-Maliki ottamaan hallitukseensa sunni- ja kurdivähemmistön edustajia, jotta uskonryhmien väliset jännitteet lieventyisivät.

5. Yhdysvallat ei tee mitään

Yhdysvaltoja on tapana syyttää sekä sen tekemisistä että tekemättä jättämisistä. Se, että Yhdysvallat ei tekisi mitään Irakin suhteen, on kuitenkin mahdoton vaihtoehto.

“Irak nähdään ympäri maailman Yhdysvaltain ainakin osittain aiheuttamana ongelmana”, Salonius-Pasternak sanoo.

Toiseksi Obaman täytyy punnita, mitä käsien peseminen merkitsisi suurvallan arvovallalle. Obamaa on viime aikoina syytetty heikkoudesta sekä Syyrian että Venäjän suhteen.

“Taleban Afganistanissa tarkkailee tiiviisti, merkitseekö Yhdysvaltain joukkojen vetäytyminen Yhdysvaltain välinpitämättömyyttä”, kirjoitti Yhdysvaltain miehityshallintoa Irakissa johtanut Paul Bremer The Wall Street Journalissa. “Laskelmoivat miehet Pekingissä, Teheranissa ja Moskovassa seuraavat, millaisin seurauksin hoidamme tämän kriisin.”