Turkissa pohditaan, onko liittolaisuus
Israelin kanssa lopullisesti ohi.
“Mikään ei palaa ennalleen”, Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan
julisti maan parlamentissa, puhuessaan Turkin suhteista Israeliin Mavi
Marmaran verilöylyn jälkeen.
Suorasanaisen pääministerin lausunto ei ollut harkitsematon
vihanpurkaus, vaan diplomaattisen sodan alku.
Turkki ilmoitti perjantaina pitävänsä suhteet Israeliin mahdollisimman
niukkoina.
Suurlähettiläs on kutsuttu kotiin ja yhteiset sotaharjoitukset on
peruttu. Yhteiset vesi- ja energiahankkeet on keskeytetty. Perjantaina
Istanbulissa 10000 ihmistä osoitti mieltään Israelia vastaan.
Kiihkeän viikon päätteeksi puolustusministeri Vecdi Gönül kuitenkin
ilmoitti, että Turkki jatkaa asehankkeita israelilaisten yhtiöiden
kanssa.
Hallituksen lisäksi oppositio ja armeija epäilevät, että suhteet eivät
parane, sanoo politiikan tutkija Tarik Oguzlu Bilkentin yliopistosta.
“Yllättävää, että välien huononemisesta puhutaan nyt. Suhteet ovat
olleet kireät jo kauan, ja diplomaattisia selkkauksia on ollut useita”,
sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Johanna Nykänen.
Turkki on ollut Lähi-idässä Israelin ainoa kaveri. Suurlähettiläs on
ollut Israelissa vuodesta 1991, ja sotilasyhteistyötä on ollut vuodesta
1996.
Vahvin syy maiden liittolaisuudelle on ollut Turkin jäsenyys
sotilasliitto Natossa ja halu Yhdysvaltojen lailla kitkeä sisäistä
terrorismia.
Turkki on myös EU-kandidaatti, jonka pitää esiintyä Välimeren
levottomassa itäisessä pohjukassa vakauttajana.
Turkin suhteet Israeliin olivat politiikan tutkijan Sinan Ülgenin mukaan
vakaalla pohjalla, kunnes Israel tunkeutui Gazaan viime vuoden
tammikuussa tarkoituksenaan lopettaa äärijärjestö Hamasin ampuma
rakettituli. Ülgen johtaa politiikan ajatushautomoa Edamia.
Hyökkäys Gazaan herätti Turkissa kovaa arvostelua. Pääministeri Erdogan
marssi ulos Davosin talousfoorumin paneelikeskustelusta, vastalauseena
Israelin presidentin Shimon Peresin pitkille puolusteluille.
Kotona Erdogan otettiin vastaan sankarina. Nyt hänen kuviaan kannetaan
AP:n mukaan arabimaissa Israelin vastaisissa mielenosoituksissa.
Pääministerin tiedetään sanoneen lähipiirilleen, että hänen on vaikea
puolustella Israelia. Erdogan on silti korostanut, että kritiikin
kohteena on Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallitus eivätkä
israelilaiset.
“Turkkilaisten närkästyminen on enemmän moraalista kuin ideologista.
Heitä ärsyttää tekopyhyys. Davosiin Israel tuli puhumaan
ihmisoikeuksista, kun oli juuri hyökännyt Gazaan”, Nykänen arvioi.
Turkkilaiset eivät hänen mukaansa koe palestiinalaisia muslimiveljinään,
enemmänkin moraalisina veljinään. Vaikka hallituspuolue AKP:llä on
islamilaiset juuret, uskonnollisuuden noususta ei ole merkkejä, sanoo
Oguzlu.
“Hallitus uskoo harjoittavansa reaalipolitiikkaa eli tekee sen, mitä
pitää. Erdoganin hallitus on pragmaattisin, mikä Turkissa on ollut.”
Tarik Oguzlu ei uskaltanut arvioida, miten suhteet voisivat korjaantua.
“Odotellaan pari kuukautta. EU ei varmasti ole tyytyväinen, että
Turkilla on riita Israelin kanssa.”
“Turkin ensi vuoden vaaleja ajatellen Erdoganilla on nyt sisäpoliittisia
irtopisteitä tarjolla. Suhteet rauhoittuvat todennäköisesti viimeistään
vaalien jälkeen”, Nykänen sanoo.