Covid-19-tautiin liittyvä julkinen keskustelu ja huoli ovat kasvaneet tasaisesti tammikuusta 2020 alkaen. Kun kuolemantapausten määrä Euroopassa alkoi kasvaa maaliskuun puolivälissä, tautiin liittyvä julkinen keskustelu saavutti keikahduspisteensä. Huomio yltyi niin voimakkaaksi, että se vauhditti poliittisia muutoksia ja käynnisti poikkeustilan EU:ssa sekä sen jäsenvaltioissa. Pandemiasta tuli nopeasti hallitseva politiikan ja päätöksenteon teema. Julkisen keskustelun valokeila siirtyi covid-19-pandemian myötä päättäjiin, joiden poliittista vastuuta ja legitimiteettiä huolestuneet äänestäjät mittasivat ja arvioivat. Missä vaiheessa tammikuun ja maaliskuun välillä poliitikot alkoivat reagoida, miten ja millä kiireellisyysasteella?

Tämä tutkimus arvioi päätöksentekijöiden roolia EU:ssa ja erityisesti Suomessa covid-19-kriisin alkuaikana. Se analysoi valtioiden tapoja vastata pandemiaan ja vastausmallien nopeaa kehittymistä poliittisiksi linjavedoiksi. Tutkimuksessa tarkastellaan Suomi-tapaustutkimuksen kautta Euroopan maiden verrattain hidasta heräämistä pandemiatilanteen edellyttämiin tiukempiin turvallisuus- ja terveysvaatimuksiin. Koska pandemiaturvallisuuden globaali hallinta ei ole edelleenkään tehokasta, on todennäköistä, että covid-19-pandemiassa esiin tulleet poliittiseen päätöksentekoon liittyvät epävarmuudet toistuvat myös tulevissa pandemioissa ja muissa kansainvälisissä haasteissa.

Johtaja; päätoimittaja, Ulkopolitiikka-lehti
Johanna Ketola
Tutkija
Aada Peltonen
Tutkimusavustaja
Karoliina Vaakanainen
Tutkimusavustaja