Ukrainan kriisi paljasti Euroopan unionin ja Venäjän tavoitteiden ristiriidat yhteisessä naapurustossa ja nosti esiin EU:n liberaalin, vastakkainasetteluja välttävän ja usein teknokraattisen lähestymistavan rajoitukset. Lisäksi kriisi pakotti unionin ottamaan huomioon itäisen kumppanuuden politiikkansa tarkoittamattomat geopoliittiset seuraukset. Itäinen kumppanuus kattaa Ukrainan, Valko-Venäjän, Moldovan, Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian. Näiden maiden kohtalo on läheisesti yhteydessä siihen, miltä eurooppalainen turvallisuusjärjestys tulevaisuudessa näyttää ja millä säännöillä se toimii.

Tämä raportti valottaa EU:n itäisen naapuruston geostrategisia jännitteitä ja eri toimijoiden erilaisia toimintalogiikoita. Raportissa tarkastellaan ja vertaillaan keskenään alueen tärkeiden valtioiden ja organisaatioiden intressejä ja politiikkaa sekä arvioidaan eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Näitä toimijoita ovat EU, Venäjä, Yhdysvallat, Turkki, Kiina ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ. Raportissa arvioidaan myös alueen geopoliittisen kontekstin vaikutuksia etenkin Ukrainaan ja Valko-Venäjään ja analysoidaan kattavasti sekä kansainvälistä, alueellista että paikallista tasoa.

EU:n ja Venäjän välisen kiistanalaisen alueen geostrategisen kontekstin analyysi korostaa, että EU:n tulee kehittää laaja ymmärrys alueella vaikuttavista tekijöistä. EU:n ulkopolitiikan ei tulisi välttää vastakkainasetteluja hinnalla millä hyvänsä. Raportti painottaa tarvetta nykyistä kokonaisvaltaisemmalle, itsevarmemmalle ja ennakoivammalle EU:n ulkopolitiikalle itäisessä naapurustossa.

Kristi Raik
Kristi Raik
Vanhempi tutkija - Euroopan unioni -tutkimusohjelma
Sinikukka Saari
Vanhempi tutkija - EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma