YK:n turvallisuusneuvosto päätti viime maaliskuussa lähettää niin kutsutun interventioprikaatin Kongon demokraattisen tasavallan itäosaan. Elokuussa toimintansa aloittaneen prikaatin mandaatti on YK:n perinteisiin rauhanturvajoukkoihin verrattuna selvästi vahvempi ja laajempi: prikaati voi aktiivisesti hyökätä alueella toimivia aseistettuja ryhmiä vastaan.
YK on ottamassa Kongossa käyttöön myös miehittämättömät tiedustelulennokit, joita ei ole aiemmin hyödynnetty YK-rauhanturvatoiminnassa. Lennokkien käytön on määrä alkaa joulukuun alussa.
Interventioprikaatia ja lennokkeja on pidetty käännekohtana YK:n rauhanturvatoiminnassa. Ne voidaan kuitenkin nähdä YK:n pitkään vaaliman valtionrakentamisopin jatkumona ja täydennyksenä. Interventioprikaatin ja lennokkien avulla YK-joukot kykenevät aiempaa tehokkaammin valvomaan alueita, joille YK on lähettänyt sotilaita valtiorakenteiden luomiseksi.
YK:n kokemukset Kongossa osoittavat, että YK:n omaksuma valtionrakentamisoppi on ristiriitainen: Valtionrakentamistyölle on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, mutta se kärsii kroonisesta voimavarojen puutteesta. Lisäksi valtion rakentamiseen tähtäävillä operaatioilla on taipumus muuntua sodiksi.
Interventioprikaati ja lennokit voivat vahvistaa YK:n kykyä valtion rakentamiseen. Jäljelle jää kuitenkin toinen vakava ongelma, jota uudet välineet voivat jopa pahentaa: sodankäynnin sivulliset uhrit.