etusivu / Tapahtumat / Natoon vai ei? Suomalaisten muuttuneet käsitykset...

Natoon vai ei? Suomalaisten muuttuneet käsitykset puolustusliitto Natosta

Livestream · 16.03.2023 13:00 - 14:30

Venäjän aloitettua keväällä 2022 aggressiivisen hyökkäyssodan Ukrainassa suomalaisten Nato-kannoissa tapahtui täyskäännös. Historiallisen korkeat Nato-jäsenyyskannatusluvut siivittivät Suomen poliittisen johdon tekemään päätöksen Natoon liittymisestä vajaassa kolmessa kuukaudessa. Jäivätkö kansalaiset Suomen Nato-kevään aikana sivustaseuraajiksi? Vai pyrkivätkö he osallistumaan turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, ja kenties myös vaikuttamaan poliittisten päätöksentekijöiden Nato-kantoihin? Mistä suomalaisten Nato-kannanmuodostuksessa oli kysymys ja mitkä tekijät vaikuttivat mielipideilmaston muutokseen? Entä oliko kevään 2022 Nato-keskustelussa havaittavissa merkkejä hybridivaikuttamisesta?

Kansalaisten muuttuneita käsityksiä puolustusliitto Natosta ovat tutkineet erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista. Tutkimuksen empiirinen tutkimusaineisto on ainutlaatuinen ja se koostuu sadoista Natoa käsittelevistä kansalaisviesteistä vuoden 2022 aikana. Tutkimus dokumentoi ja arvioi suomalaisen ulko- ja ulkoturvallisuuspoliittisen keskustelun tilaa herkässä turvallisuuspoliittisessa ilmastossa. Samalla se raottaa kansalaisten Natoon liittyviä tuntemuksia mielipidemittausten takaa.

Tutkimus on laadittu Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen ja Ulkopoliittisen instituutin yhteistyönä eduskunnan puhemies Matti Vanhasen toimeksiannosta.

Puhujat

Avauspuheenvuoro

Matti Vanhanen

Eduskunnan puhemies

Matti Vanhanen on toiminut eduskunnan puhemiehenä helmikuusta 2022 lähtien. Hän oli puhemies myös vuosina 2019-2020 ja kansanedustajana vuosina 1991-2010 ja 2015. Vanhanen toimi pääministerinä vuosina 2003-2010 ja valtiovarainministerinä 2020-2021.

Raportin esittely

Iro Särkkä

Tutkijatohtori, UPI

Iro Särkkä on tutkijatohtori Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato-tutkimusohjelmassa. Hänen erityisosaamisalojaan ovat Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimus, monenkeskiset yhteistyöjärjestelyt, NATO ja EU, Ranskan ulko- ja sisäpolitiikka sekä poliittisen käyttäytymisen eri muodot. Särkän viimeaikaisiin tutkimusintresseihin kuuluvat kansallisen identiteettipoliittisten muutosten tutkiminen pienissä valtioissa, turvallisuuspolitiikan teoriat ja pohjoismainen turvallisuus.

Särkkä on työskennellyt aikaisemmin Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun asiantuntijana, tutkijana ja erityisasiantuntijana Puolustusvoimissa, vierailevana luennoitsijana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja politiikan opettajana University College Londonissa, Isossa-Britanniassa. Koulutukseltaan Särkkä on valtiotieteiden tohtori ja maisteri Helsingin yliopistosta. Väitöskirjassaan “Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa” (2019) hän tutki Suomen turvallisuuspolitiikassa tapahtuneita muutoksia kylmän sodan jälkeen.

Kimmo Elo

Erikoistutkija, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus

Kimmo Elo on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija. Hän on väitellyt valtio-opista Turun yliopistosta vuonna 2005. Hänen nykyisiin tutkimusintresseihinsä kuuluvat Saksan politiikka ja lähihistoria, Euroopan integraatio, tiedustelututkimus, digitaalinen parlamenttitutkimus, poliittinen tietämys sekä laskennalliset ihmistieteet. Tällä hetkellä hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa monitieteistä "Research infrastructure for the intersection of law and politics" -hanketta.

Kommenttipuheenvuoro

Jenni Karimäki

Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto

Jenni Karimäki on puolue- ja aatehistoriaan erikoistunut yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa Oikeudenmukainen palautuminen pandemiasta? Perustuslailliset oikeudet, legitiimi hallinta ja saadut opit (JuRe). JuRe-hankkeen puitteissa hänen tutkimuksensa keskittyy erityisesti kriisinhallinnan pohjoismaisten polkujen hahmottamiseen politiikan ja poliittisen kulttuurin näkökulmasta. Karimäki on aiemmin työskennellyt eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa ja hänen viimeaikainen julkaisutoimintansa on keskittynyt mm. vihreitä ja kokoomusta käsittelevään puoluehistoriaan sekä puolueiden Eurooppa-politiikkaa että ympäristöpoliittista puhuntaa tarkastelleisiin näkökulmiin.

Charly Salonius-Pasternak

Johtava tutkija, UPI

Charly Salonius-Pasternak toimii johtavana tutkijana Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksessa. Instituutissa hän keskittyy Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan, transatlanttisiin suhteisiin ja Itämeren alueen puolustukseen/hybridivaikuttamiseen. Poikkileikkaavia temaattisia aiheita ovat kriisinhallinta, teknologian vaikutus yhteiskuntiin ja sodankäyntiin ja laajat globaalin turvallisuuden trendit.

Puheenjohtaja

Vesa Vares

Professori, varajohtaja, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus

Vesa Vares on Turun yliopiston poliittisen historian professori. Hän on toiminut roolissaan vuodesta 2015, minkä lisäksi hän on myös dosentti Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Vareksen erikoisaloihin kuuluvat Suomen puoluehistoria, sisä- ja ulkopolitiikka, Suomen ja Saksan suhteet, elämäkertatutkimus, urheilun historia, poliisin historia, aatehistoria sekä elokuvan historia. Vares on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 1993. Vesa Vares tunnetaan myös dekkarikirjailijana ja hän on kirjoittanut yhteensä 31 monografiaa.