AKP toimii ilman pidäkkeitä
Aamulehti
Seppo Ylönen

Vanhempi tutkija Toni Alaranta kommentoi Turkin valtapuolueen AKP:n asemaa Aamulehdelle 21.10.
 
 
Turkkia hallitsevassa islamilaispuolueessa liberaalit äänet on vaiennettu, oppositiopuolueista ei minkäänlaista vastusta.
Turkin politiikkaa hallitsee islamilaisen AK-puolueen kaksikko Recep Tayyip Erdogan ja Ahmet Davutoglu. Pitkään pääministerinä toiminut Erdogan siirtyi elokuussa maan presidentiksi ja Davutoglu ulkoministerin pallilta pääministeriksi.
Erdogan on agitaattori, joka pitää poliittisilla taidoillaan AKP:tä näpeissään. Davutoglu on yliopistomaailmasta tullut älykkö, jonka kirjoitusten pohjalle on rakennettu Turkin tämän päivän ulkopolitiikka.Miehet ovat myös pitkältä ajalta läheisiä työtovereita.
Turkki on ollut 12 viimeistä vuotta AKP:n hallitsema maa. Yhtä kauan Erdogan on ollut maan ykkösjohtaja. AKP.n sisältä on löydettävissä neljä ryhmittymää: muslimikonservatiivit, turkkilaiset nationalistit, uskonnolliset kurdit ja pieni liberaalinen, Eurooppa-mielinen joukko. Viimeksi mainittu on ainoa ryhmittymä, joka on yrittänyt pitää yllä keskustelua AKP:n suunnasta, sanoo ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta.
 
Edellinen presidentti Abdullah Gül pyrki edustamaan liberaalimpaa, sovittelevampaa tapaa tehdä politiikkaa. ”Nyt liberaalit äänet on nyt putsattu ulos, ja puolueessa on hyvin vahva islamilaisen konservativismin leimaama johto”, Alaranta sanoo.
Erdogan ja Davutoglu ovat AKP:n perustajia, aiemmin kielletyn poliittisen islamin edustajia. Puolue ilmoitti 2000-luvun alussa taktisista syistä luopuneensa islamismista kokonaan ja rakentavansa AKP:stä modernin, keskustaoikeistolaisen, demokraattisen puolueen.
”Siitä pyrkimyksestä on tänä päivänä enää hyvin vähän jäljellä”, Alaranta toteaa.
Myös ulkopolitiikka on muuttunut. Valtakautensa alussa AKP kunnioitti maan perinteistä kemalistista linjaa, jonka mukaan Turkki pidetään visusti sivussa Lähi-idän selkkauksista.
Ahmet Davutoglun visio oli, että Turkilla on resursseja tulla sunni-islamilaisten maiden tärkeimmäksi maaksi ja Lähi-idän mahtitekijäksi. Tässä rakennelmassa länsimailla ei ole ole isoa roolia.
 
Turkin ulkopoliittista kurssia onkin reivattu Davutoglun vision suuntaan. Niinpä Turkki on yrittänyt edistää ideologisten sisarpuolueiden kuten Egyptin muslimiveljeskunnan valtaanpääsyä.
AKP on saanut toteuttaa politiikkaansa vapaasti, sillä Turkin oppositio on hyvin heikko. Kymmenen prosentin äänikynnyksestä johtuen Turkin parlamentissa on AKP:n lisäksi vain kaksi merkittävää puoluetta.
Suurin oppositiopuolue on CHP, joka on pyrkinyt vaalimaan nyky-Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin sekulaaria perintöä.
CHP:stä ei ole AKP:lle uhkaa senkään takia, että puolue on käyttänyt viimeisen vuosikymmenen sisäiseen valtataisteluun. Puolueen puheenjohtaja Kemal Kiliçdaroglu on yrittänyt muovata puolueen sosiaalidemokraattiseksi, mikä on hermostuttanut kovan linjan kansallismieliset.
Oikean laidan kansallismielisille on tarjolla MHP, joka Alarannan mukaan rakentaa politiikkansa samalle pohjalle kuin äärioikeistolaiset protestiliikkeet muissakin maissa eli globalisaation vastustamiseen.
MHP:n toinen valttikortti on kurdikysymys, missä se vetää vielä tiukempaa linjaa kuin hallitus.
 
FAKTA:
Maallistuneet puolueet oppositiossa
AKP (oikeus- ja kehityspuolue) on konservatiivinen islamilainen puolue, joka on hallinnut Turkkia vuodesta 2002. Puolueen puheenjohtaja Recep Tayyip Erdogan oli Turkin pääministeri 2002–2014 ja tämän vuoden elokuusta alkaen presidentti. AKP:llä on 312 parlamentin 550 paikasta.
Suurin oppositiopuolue on sosiaalidemokraattinen CHP (tasavaltalainen kansanpuolue). Se vaalii nyky-Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin maallistunutta perinnettä. Puheenjohtaja Kemal Kiliçdaroglu.
Oikean laidan suurin oppositiopuolue on MHP (kansallismielinen toimintapuolue). Puolue vastustaa Turkin hidasta islamilaistumista. Devlet Bahçeli on johtanut puoluetta vuodesta 1997.
Kurdipuolueista parlamentissa istuvat BDP ja HDP. Kielletyistä kurdipuolueista suurin on PKK (Kurdistanin työväenpuolue), jonka johtaja Abdullah Öcalan on ollut vankilassa vuodesta 1999.