Edessä heikon ulkopolitiikan vuodet
Savon Sanomat
STT–Niilo Simojoki
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak kommentoivat Yhdysvaltain välivaalien vaikutusta maan ulkopolitiikkaan Savon Sanomissa 6.11. Aaltolan mukaan presidentti Obaman ja republikaanien yhteistyökyvyn olisi parannuttava, tai muutoin Yhdysvallat joutuu vain reagoimaan ulkomaailman tapahtumiin. Salonius-Pasternakin mukaan republikaaninen kongressi ei tule tukemaan Iranin pakotteiden purkamista, mutta neuvottelutuloksen syntyessä Obama voisi edestä asiassa omin päin.
Kongressivaalit eivät mullista USA:n ulkopolitiikkaa.
Obama voi toimia, mutta merkittävät askeleet vaativat sopimista republikaanien kanssa.
Yhdysvaltain ulkopolitiikassa ei ole odotettavissa merkittäviä uusia avauksia kongressivaalien jälkeen. Poliittinen järjestelmä takaa presidentti Barack Obamalle koko joukon toimintavapauksia, mutta kansainvälisiin sopimuksiin tai uusien hankkeiden rahoitukseen tarvitaan republikaanienemmistöisen kongressin hyväksyntä.
Edessä voi olla kaksi vuotta heikkoa ulkopolitiikkaa, jos Obaman ja republikaanien yhteistyökyky ei nykyisestä parane. Tällöin Yhdysvallat vain reagoi ulkomaailman tapahtumiin, arvioi ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
– Tässä tapauksessa kahden vuoden päästä pidettävien presidentinvaalien asialistalle nousisi kysymys siitä, miten Yhdysvallat voisi palauttaa vahvan ulkopoliittisen asemansa, Aaltola sanoo.
Sitä ennen osapuolet voivat yrittää sopia ainakin seuraavista asioista:
Vapaakauppasopimus EU:n kanssa
Edistyminen maailman suurimman vapaakauppa-alueen luomisessa on ehkä se kysymys, jossa Obama ja kongressin republikaanit voivat löytää helpoiten yhteisen sävelen. Republikaanit ovat perinteisesti kannattaneet demokraatteja innokkaammin kaupan esteiden purkamista.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan puolueen ainoa huoli on se, että asian ratkaiseva edistyminen ”olisi iso sulka presidentti Obaman hattuun”.
Iranin ydinohjelma
Iranin suhteen kongressi ja Obama ovat valmiiksi törmäyskurssilla. Republikaanit ovat huomattavasti epäilevämpiä Iranin aikeiden suhteet ja kokevat epäilyn ydinaseohjelman suuremmaksi uhkaksi Yhdysvalloille.
Kongressilta ei ole odotettavissa tukea mahdolliselle ydinsovulle ja Iranin vastaisten pakotteiden purkamiselle. Salonius-Pasternakin mukaan Obama voisi ehkä edetä omin päin jäädyttämällä Iran-pakotteet, jos myönteinen neuvottelutulos syntyy.
Ukraina ja Venäjä
Republikaanit ovat syyttäneet Obamaa liian lepsusta suhtautumisesta Venäjään ja riittämättömästä tuesta Ukrainan hallitukselle. Jos tilanne kärjistyisi ja sotilaallista läsnäoloa lähialueilla pitäisi lisätä, Obamalla voisi olla aiempaa helpompaa saada sille kongressin tuki, Salonius-Pasternak arvioi.
– Vaalitulos ei varmasti ollut Venäjälle mieleen. Ainakin symbolisella tasolla saattaa korostua tarve näyttää Yhdysvaltain jämäkkyyttä, sanoo puolestaan Aaltola.
Isis ja Lähi-itä
Samoin kuin Ukrainan ja Venäjän suhteen, republikaanien mielestä Obama on toiminut Lähi-idässäkin liian myöhään ja liian heikosti sallien Isis-järjestön kasvaa. Republikaanit eivät ole halunneet antaa tunnustusta Obaman päätökselle ryhtyä ilmapommituksiin.
– Samalla on kuitenkin viestitetty, etteivät he tule asettumaan poikkiteloin nykyisen politiikan eteen, Salonius-Pasternak sanoo.
Kriisipesäkkeiden osalta republikaanien linjan ennustamista vaikeuttaa se, että puolue ei ole yhtenäinen: toisten mielestä Yhdysvaltain pitää käyttää aktiivisesti voimaansa maailmalla, toiset taas haluaisivat lopettaa sekaantumisen muiden asioihin.
Ilmastonmuutos
Republikaanien vaalivoiton myötä on yhä epätodennäköisempää, että Yhdysvallat sitoutuisi sopimuksiin kansainvälisissä neuvotteluissa. Globaalisti merkittävä ilmastopolitiikka voi kuitenkin edetä yksittäisten osavaltioiden ajamana, Salonius-Pasternak muistuttaa.