Oppositiopuolueet ympäri Euroopan tukevat Afganistan- operaatioita, vaikka kansa haluaisi jo joukot kotiin.
Euroopan
maat pysyvät tiukasti mukana Nato-johtoisessa Afganistan-operaatiossa,
vaikka kansan mielipide on kääntynyt operaatiota vastaan.
Asiantuntijoiden
mukaan joukkojensa pois vetämiseen valmistautuva Hollanti on jäämässä
vastahankaiseksi poikkeukseksi. Hollannin hallitus kaatui viime
viikolla, kun työväenpuolue ei suostunut sotilasliitto Naton pyyntöön
pitää Hollannin joukkoja Afganistanissa vielä ensi vuoteen. Kuningatar
Beatrix määräsi tiistaina maahan uudet vaalit, jotka on määrä pitää 9.
kesäkuuta.
Muualla Euroopassa oppositio on pysynyt hiljaa. Afganistanista ei ole tehty poliittista lyömäasetta Irakin sodan tapaan.
Muun
muassa Britannia, Espanja ja Italia ovat luvanneet Afganistaniin
lisäjoukkoja. Saksan parlamentti hyväksyy perjantaina opposition tuella
850 lisäsotilaan lähettämisen Afganistaniin.
Kansalaisten tukea Afganistan-operaatiolla ei kuitenkaan ole.
Saksassa
jopa neljä viidestä tammikuisen mielipidemittauksen vastaajasta
vastusti joukkojen lisäämistä. Vastustusta lisäsi Saksan joukkojen
tilaama viimevuotinen ohjusisku, jossa kuoli jopa 142 afgaanisiviiliä.
Silti
suurin hallituspuolue sosiaalidemokraatit on arvostellut operaatiota
pääasiassa yksityiskohdista eikä ole kyseenalaistanut sen jatkamista,
sanoo tutkija Timo Behr Ulkopoliittisesta instituutista.
Britanniassa
suuri yleisö on sitä mieltä, että britit ovat joutuneet Afganistanissa
kovempaan paikkaan kuin monen muun maan sotilaat. Brittisotilaita on
Afganistanissa kuollut jo enemmän kuin Falklandin tai Irakin sodissa.
Mielipidemittausten
mukaan britit ajattelevat, ettei Afganistanissa kannata olla, koska
siellä ei voi kuitenkaan voittaa. Silti Afganistanista ei ole
Britanniassakaan tullut poliittista kysymystä.
”Oppositio ei
ole missään vaiheessa kyseenalaistanut Afganistanissa olemista.
Selvästikään heillä ei ole vaihtoehtoa”, sanoo Ulkopoliittisen
instituutin tutkija Toby Archer.
Tutkija
Henning Riecke saksalaisesta ulkopolitiikan instituutista DGAP:sta
sanoo, että pois lähteminen näyttäisi nykytilanteessa Afganistanin
heitteillejätöltä eikä se ole humanitaarisista syistä mahdollista.
”Jos
Nato epäonnistuu ja tilanne riistäytyy käsistä, montako vuosikymmentä
Afganistanin pitää odottaa, kunnes joku tulee taas apuun?” Riecke
kysyy.
Euroopan maat haluavat myös olla Yhdysvaltojen tukena ja pitää kiinni Naton uskottavuudesta.
Hollannin
pääministeri Jan Peter Balkenende pahoittelikin heti hallituksensa
hajoamisen jälkeen, mitä joukkojen kotiin tuleminen tekee Hollannin
maineelle.
Yleensä Hollanti on tunnettu maana, joka tekee enemmänkin kuin oman osuutensa kansainvälisissä operaatioissa.
Olennaista
Afganistan-operaation jatkamisessa on myös koko alueen vakaus. Riecke
muistuttaa, että Afganistanissa ollaan osittain myös siksi, että
ydinasevaltio Pakistanin ei haluta räjähtävän käsiin.
Yhdysvallat on kuitenkin joutunut tekemään kovasti töitä saadakseen kumppaninsa pysymään mukana.
Riecken mukaan Saksa on saanut helpotuksia alueellaan, ja Yhdysvallat on ottamassa suuremman roolin Saksan alueella.
”Näyttää siltä, että Yhdysvallat tekee suurimman osan likaisesta työstä”, Riecke sanoo.