Itämeri on voiman näyttämö

Etelä-Saimaa

Heikki Sopanen

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi Itämeren turvallisuustilannetta Etelä-Saimaassa 26.10. Aaltolan mukaan Suomen ei pidä odotella Itämeren tilanteen normalisoitumista, vaan valmistautua kriisiin.

Turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden mielestä Suomen pitää varautua Itämeren tilanteen kiristymiseen. Kauppareitti on sotakaluston testimeri.

Itämerestä on tullut suurvaltapolitiikan pelikenttä. Turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden mielestä ei ole yllätys, että Venäjälle ja muille Itämeren maille elintärkeä meriväylä on joutunut sotilaallisen ja puolustuksellisen valmiuden testimereksi.

— Kauppamerenkululle tärkeiden väylien merkitys korostuu aina kansainvälisen jännityksen kasvaessa, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo.

Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg arvioi myös, että Itämeren viimeaikaiset tapahtumat eivät ole erillinen episodi vaan kuvaavat Venäjän huonontuneita suhteita EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa.

— Ukrainan kriisi eskaloituu, ja vakoilu ja sotilaallinen voimannäyttö lisääntyvät.

Aaltolan mielestä suhteiden kiristyminen voi näkyä Itämerellä jopa vaarallisina tapahtumasarjoina. Syypääksi suhteiden kiristymiseen ja Itämeren tilanteeseen Aaltola nimeää Venäjän.

— Venäjä näkee itsensä suurvaltana ja haluaa muuttaa status quota, joka on ollut lännen ja Naton asemaa tukeva. Sotaharjoituksillaan Venäjä vaikeuttaa normaalia asiaintilaa, ja laajempana tavoitteena tuntuu olevan uusi Jaltan sopimus, jossa sovittaisiin suurvaltojen etupiirijaosta. Tähän suostuminen on lännelle äärimmäisen vaikeaa, ja tilanne on herkkä eskalaatioille.

Cronbergin mielestä Venäjää syytellään turhan yksipuolisesti, koska EU oli joko/tai-vapaakauppasopimuksella aiheuttamassa Ukrainan kriisiä. Cronberg sanoo, että olisi pitänyt tarjota sekä/että-vaihtoehtoa.

— EU ja USA ovat valinneet Venäjän eristämisen, mikä ei ole hyvä asia.

Venäjän suurvaltakaipuusta Cronberg sanoo, että kaikki entiset suurvallat haluavat takaisin suurvallaksi.

— Ei Venäjä siinä ole poikkeus. Venäjällä ollaan pettyneitä kylmän sodan jälkeiseen aikaan, mikä on nostattanut nationalismia ja kasvattanut Putinin suosiota.

Cronberg arvelee, että tilanne Itämerellä ei pahene. Hän perustaa arvionsa talous- ja kauppapoliittisten suhteiden tärkeyteen kriiseistä huolimatta.

— Ne ovat hyvä syy ratkaista kriisi. Itämeri on Venäjälle erittäin tärkeä kauppareitti, ja selkkaukset haittaavat Venäjää. EU ja Venäjä ovat keskenään riippuvaisia kauppasuhteista.

Cronbergin mielestä sanktioiden sijaan pitäisi ensi tilassa saada aikaiseksi EU:n ja Venäjän huippukokous.

— Kaikki vielä olemassa olevat neuvottelukanavat käyttöön kriisin ratkaisemiseksi.

Aaltola ei usko kriisin nopeaan ratkaisuun saati paineen vähenemiseen Itämerellä. Hän arvelee, että Venäjän painostus Itämerellä kohdistuu Suomeen ja Ruotsiin, jotka ovat ainoat sotilasliittouma Naton ulkopuoliset Itämeren valtiot.

— Suomen ei pidä odotella tilanteen normalisoitumista, vaan kriisiin pitää valmistautua. Itämeri on meille kauppamerenkulun ja huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeä. 80 prosenttia kaupastamme kulkee Itämeren kautta.

Suurempaan kriisiin valmistautuminen edellyttää Aaltolan mukaan sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Ruotsin kanssa. Samoilla linjoilla on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.). Puolustusmenoihin on tulossa lisää rahaa, mutta Itämeren valvonnassa Niinistö katsoo Ruotsin suuntaan.

— Valvonnassa pitää päästä myös pinnan alle, ja siinä yhteistyötä pitää kehittää Ruotsin kanssa. Sukellusveneitä jahdataan sukellusveneillä. Myös huoltovarmuudessa voimme tiivistää yhteistyötä Ruotsin kanssa.

Niinistö sanoo, että jännitys Itämeren alueella on noussut, kun Venäjä testaa uutta sotakalustoaan.

— Venäjä haluaa, että sitä kohdellaan ja kunnioitetaan suurvaltana, ja pelottelu on sen väline.

Myös Tarja Cronbergin mielestä kriisiin pitää varautua, ja hänkin pitää järkevänä, että puolustusyhteistyötä lisätään Ruotsin ja mahdollisesti muidenkin Pohjoismaiden kanssa.

— Mutta myös aloitteita tilanteen ratkaisemiseen neuvotteluilla pitää tehdä, ja Suomella voisi siinä olla näkyvä rooli. Nyt tilanne on sellainen, että kaikki haluavat vain lisätä puolustusmenoja.