Sunnuntain isku Iranin vallankumouskaartia vastaan osui suoraan Iranin keskushallintoon ja presidentti Mahmud Ahmadinejadiin, suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat arvioivat.
Kaakkois-Iranin
sunnialueella tehdyssä iskussa kuoli kuusi vallankumouskaartin johtajaa
ja lisäksi 35 muuta ihmistä. Iskun tekijäksi ilmoittautui
Jundallah-järjestö, joka sanoo puolustavansa shiiaenemmistöisen Iranin
sunnivähemmistöä.
Pakistanin ja Afganistanin rajalla
sijaitseva Sistan-Baluchistan on Iranin köyhin kolkka, jossa armeija,
sunnikapinalliset ja huumekauppiaat ottavat säännöllisesti yhteen.
Vallankumouskaarti
on 30 vuodessa noussut Iranissa tärkeäksi valtakeskukseksi. Sen mahti
on kasvanut presidentti Ahmadinejadin kaudella.
Kaartin vallan
vahvistumisen myötä Iran on militarisoitunut, mikä on sopinut hyvin
valtaa itselleen keskittäneelle Ahmadinejadille, Irania seuraava
ulkoasiainsihteeri Päivi Alatalo ulkoministeriöstä arvioi.
”Iranilaiset
voivat nyt alkaa epäillä, miten kaarti kykenee huolehtimaan maan
turvallisuudesta, jos se ei pysty suojelemaan itseään”, arvioi
Britanniassa työskentelevä iranilainen toimittaja ja kirjailija Baqer Moin uutistoimistojen mukaan.
Iranin
vallankumouskaarti perustettiin vuoden 1979 islamilaisen
vallankumouksen jälkeen. Kaartissa on 125 000 sotilasta, maavoimien
lisäksi merivoimien ja ilmavoimien yksiköitä sekä oma tiedustelupalvelu
ja erikoisjoukkoja.
Kaarti tukahdutti kovilla otteilla kesän
kiisteltyjen presidentinvaalien jälkeisiä mielenosoituksia. Iranin
hallinto tukahdutti mielenilmaukset pidättämällä tuhansia
mielenosoittajia ja opposition edustajia, ja ainakin kolme on saanut
kuolemantuomion.
Vallankumouskaarti on laajentanut
vaikutusvaltaansa nyt myös taloudessa Iranin valtionyhtiöiden
yksityistämisen yhteydessä. Viimeksi on teleyhtiö ja verkko-operaattori
TCI päätynyt kaartia lähellä oleville tahoille.
”Kysymys on, laajeneeko vallankumouskaartin vaikutusvalta politiikassakin”, Alatalo pohtii.
”Kun maltillinen Mohammad Khatami
valittiin presidentiksi, kaartista noin 70 prosenttia kannatti häntä
eli yhtä suuri osuus kuin kansasta. Nyt kaarti on tukenut
Ahmadinejadia”, Alatalo arvioi. Yksi selitys on, että presidentti on
ollut kaartin erikoisjoukoissa.
Presidentti on nostanut kannattajiaan tärkeisiin poliittisiin tehtäviin.
Ilman
uskontoryhmien väkivaltaakin Iranilla on pitkä lista ongelmia: kiista
Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa ydinohjelmasta, toistuvat
ihmisoikeusrikkomukset sekä kurjistuva talous.
Inflaatio oli keväällä ainakin 20 prosenttia ja todennäköisesti enemmän. Valuuttatuloista 80 prosenttia tulee öljystä.
Iranin
romahtaminen ei silti ole Alatalon mukaan vielä todennäköistä.
Pikemminkin näyttäisi, että islamilainen hallinto on saanut kolauksen.
”Hallinnossa on vakava repeämä, koska Ahmadinejadin hallinto on nyt heikompi kuin ennen kesän vaaleja”, Irania seuraava tutkija Barbara Zanchetta Ulkopoliittisesta instituutista arvioi.
Myös Lähi-idän tuntijan, dosentti Pertti Multasen
mukaan isku voi kertoa repeämästä Iranin poliittisen eliitin sisällä,
koska valvotussa maassa oppositio ei kykene sunnuntain kaltaiseen
iskuun.
Iranin syytökset, joiden mukaan sunnuntain iskun
taustalla olivat ulkopuoliset, kovenivat maanantaina. Kaartin komentaja
Mohammed Ali Jafari syytti suoraan Yhdysvaltojen, Britannian,
Pakistanin ja Israelin tiedustelupalveluja, ja uhkasi vastatoimilla.
Yhdysvaltalainen toimittaja Seymour Hersh kirjoitti kesällä 2008 New Yorkerissa, että presidentti George W. Bushin hallinto olisi rahoittanut sunnimuslimien järjestöä, joka ilmoitti tehneensä sunnuntain iskun.