Venäjän entinen suosikki Viktor Janukovytš nousee todennäköisesti Ukrainan presidentiksi.
Oranssi vallankumous nostatti viisi vuotta sitten Ukrainassa toiveita paremmasta tulevaisuudesta ja käänsi entisen neuvostotasavallan ulkopoliittisen kurssin länteen, kohti EU:ta ja Natoa. Nyt kansannousun innostus on haihtunut. Presidentti Viktor Juštšenkon, 55, aikakausi on päättymässä karvaaseen tappioon sunnuntain presidentinvaaleissa.
Mielipidemittausten perusteella vaalien voittajaksi nousee Juštšenkon arkkivihollinen Viktor Janukovytš, 59, jonka karkea vaalivilppi johti satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksiin syksyllä 2004 ja nosti länsimielisen Juštšenkon valtaan.
Janukovytšin kannatus vaihtelee 30 prosentin molemmin puolin. Juštšenkon entinen liittolainen, nykyinen pääministeri Julija Tymošenko, 49, on saamassa 16–20 prosenttia äänistä, mutta Juštšenkolle on luvassa vain 3–4 prosenttia. Jos kukaan ei saa yli 50 prosenttia, vaaleissa joudutaan järjestämään helmikuussa toinen kierros, jonka ennustetaan päättyvän Janukovytšin selvään voittoon.
Janukovytš on vahvoilla, koska oranssi vallankumousliike on hajonnut, ja Ukraina on ajautunut yhä syvempään ahdinkoon maailmantalouden kriisin vanavedessä.
Janukovytš ajaa Ukrainan raskaan teollisuuden etuja ja hän on erittäin suosittu maan venäjänkielisillä alueilla. Hän vastustaa Naton jäsenyyttä, ja länsimaissa pelätään, että Ukraina ajautuu hänen johdollaan takaisin Venäjän syliin.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Arkadi Mošeksen mukaan tilanne ei ole näin mustavalkoinen.
”Ongelma on se, että Janukovytšia pidetään lännessä venäläismielisenä, vaikka hän ei olekaan enää sellainen. Jos Janukovytš voittaa vaalit, hän voitaa ne omilla ansioillaan, ei Venäjän tuella. Paluuta menneeseen ei ole”, Mošes sanoo.
Juštšenkon presidenttikautta ovat varjostaneet katkerat poliittiset riidat. Hän ei ole pystynyt nujertamaan korruptiota eikä uudistamaan taloutta, jota hallitsevat samat oligarkkien klaanit kuin aikaisemminkin. Juštšenkoa syytetään myös sukulaisten ja ystävien suosimisesta.
Mošes ei halua kuitenkaan tuomita Juštšenkoa liian jyrkästi. Hän muistuttaa, että Ukrainasta on tullut viidessä vuodessa parlamentaarinen demokratia, jossa äänestäjät voivat periaatteessa luottaa vaalien rehellisyyteen.
”Juštšenkon aikana on järjestetty kahdet vapaat ja rehelliset parlamenttivaalit. Paras todistus tästä on se, että oppositio voitti molemmilla kerroilla. Ukrainalaiset poliitikot ymmärtävät nykyisin, että joutuminen oppositioon on täysin normaalia. Tilanne on täysin erilainen kuin Venäjällä.”