Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen kommentoi Aamulehdessä 14.5. Boko Haramin koulukaappausta ja sosiaalisen median käyttöä terrorismin työkaluna.
Kidnappaus tuo julkisuutta
paremmin kuin pommi-isku.
Sosiaalisen median kautta
terroristi saa viestinsä perille suoremmin valtiollisten toimijoiden harmiksi.
Youtube ja muu sosiaalinen media
ovat mullistaneet sen miten terroristijärjestöt pyrkivät saamaan viestinsä
perille. Pommien räjäyttelyn sijaan voikin olla tehokkaampaa iskeä johonkin
pehmeään kohteeseen ja kertoa siitä omien videoiden välityksellä.
Viimeksi tämä nähtiin kun
nigerialainen Boko Haram -terroristijärjestö kidnappasi 276 koulutyttöä ja
julkisti heitä koskevia videoita.
– Terroristit voivat sosiaalisen
median kautta saada viestinsä perille suoremmin ilman, että välissä on
perinteistä mediaa, joka suodattaisi viestin median oman logiikan mukaisesti,
sanoo vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.
Boko Haram sai kidnappauksilla
haluamaansa julkisuutta kohdistamalla tekonsa lapsiin. Kyseessä on melko
harvinainen tapa hankkia huomiota, Sinkkonen muistaa aiempana tapauksena
tshetsheeniterroristien tekemän Beslanin koulukaappauksen vuodelta 2004.
– Tavoitteena on herättää
mahdollisimman voimakkaita tunteita iskemällä heikoimpaan ja viattomimpaan
kohteeseen yhteiskunnassa.
Aikuisia miehiä kidnappaamalla
ei vastaavaa maailmanlaajuista huomiota olisi saatu.
Kidnappauksia tekemällä saadaan
helposti julkisuutta, mikä voi olla tekijän keskeinen tavoite. Jos tavoitteena
on saada rahaa, huomiolla ei välttämättä ole merkitystä.
Toisaalta valtamediaakin
tarvitaan yhä: se seuraa sosiaalista mediaa tarkasti, ja sieltä
terroristijärjestöjen viestit tulevat poimituksi laajempaan levitykseen.
– Suuri yleisö ei välttämättä
itse löydä heidän viestejään suoraan sosiaalisesta mediasta, sanoo informaatiosodankäynnin
asiantuntija, professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Siinä vaiheessa kun sosiaalisen
median sisällöstä tulee valtamedian sisältöä, on valtiollisten toimijoiden
otettava niihin kantaa.
– Terroristijärjestöt tulevat
tätä kautta kuulluiksi ja ne on pakko kohdata.
Aikaisemmin valtiot eivät
suostuneet neuvottelemaan terroristien kanssa. Heidät pidettiin valtiotasoisten
sääntöjen ulkopuolella. Nyt se ei ole mahdollista, sillä median kautta heistä
tehdään virallisia toimijoita, sanoo Huhtinen.
Boko Haram iski koulutytöt
kidnappaamalla sivistyneen maailman ahdistuksiin ja pelkoihin.
Kun tapaus monistetaan
sosiaalisen median kautta ja se nousee sieltä valtamediaan, tulee suuren
yleisön kautta valtiollisille toimijoille paine tehdä jotain asialle.
– Boko Haram pääsi hyvin
kustannustehokkaasti vaikuttamaan psykologisesti länsimaisen ihmisen
moraalikäsityksiin, Huhtinen sanoo.
Terroristijärjestöt pyrkivät
etsimään valtiollisten toimijoiden heikkouksia. Länsimaissa on keskitytty teknisten
tietoverkkojen suojaamiseen, mutta seuraava kehitysvaihe on, miten me
suojaudumme psykologisesti.
– Avoin ja liberaali
tiedottaminen on ongelmissa tämän kanssa.
Huhtisen mukaan yksi mahdollinen
ratkaisu tähän olisi nopean toiminnan joukkojen kehittäminen, jolloin
erikoisjoukot voisi lähettää vapauttamaan kidnapatut mahdollisimman pian. Tämä
vaatii aina poliittisen tahdon taakseen.
Tilanteen pitkittyminen toimii
vain terroristien hyödyksi.
Sosiaalisesta mediasta
potentiaaliset terroristit voivat löytää toisia samoin ajattelevia.
Terrorismin luonne on muuttunut
niin, että sosiaalisen median kautta voidaan olla yhteydessä toisiin samoin
ajatteleviin ilman että fyysistä vuorovaikutusta tarvitaan.
Esimerkiksi norjalainen
joukkomurhaaja Anders Behring Breivik omaksui ideologiansa internetin kautta ja
pyrki levittämään sitä myös siellä eteenpäin.
Terroristiorganisaation
johtajatyyppi on tätä myötä muuttunut. Ennen johtajan piti olla fyysisesti ja
karismaattisesti vaikuttava hahmo kuten Osama bin Laden.
– Nyt sosiaalisen median myötä
hyvin artikuloivat filosofit ja agitaattorit ovat saaneet johtajan roolin,
Sinkkonen sanoo. Näiden johtajien ei itse tarvitse välttämättä sekaantua
väkivaltaan lainkaan.
Tausta
Nigerian sieppaus
Islamistiryhmä Boko Haram
sieppasi 276 enimmäkseen kristittyä koulutyttöä Nigerian koillisesta Chibokin
kaupungista 15. huhtikuuta.
Boko Haram on sanonut
vapauttavansa tytöt, jos sen kaikki vangitut taistelijat vapautetaan. Nigerian
hallitus on sanonut, ettei se suostu vaatimukseen.
Uusi video julki
Ryhmä julkaisi maanantaina
videon, jossa esiteltiin isoa ryhmää tyttöjä ja kerrottiin heidän kääntyneen
muslimeiksi.
Videolla harmaisiin kaapuihin
puetut tytöt lauloivat Koraanin säkeitä arabiaksi. Pyssymiehet vahtivat heitä.
Yhdysvallat kertoi lähettävänsä
tiedusteluapua Nigerialle siepattujen koulutyttöjen löytämiseksi.
Maan miehitetty tiedustelukone
pyrkii paikantamaan siepattujen tyttöjen sijainnin.
Yhdysvallat on myös antanut
Nigerian viranomaisille satelliittikuvaa tyttöjen löytämiseksi.
Britannia, Ranska ja Kiina ovat
tarjonneet Nigerialle apuaan koulutyttöjen etsimisessä.
Nigerian presidentti Goodluck
Jonathan uskoo, että tytöt ovat yhä Nigeriassa.
Some-kampanja:
Nigerialaisia tyttöjä
pelastamaan on aloitettu #BringBackOurGirls-kampanja