Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius -Pasternak tuki Ilta-Sanomissa 14.3. ruotsalaistutkijan Wilhelm Agrellin väitettä, että Suomi on ajautunut sotaan Afganistanissa.
Suomi on sodan osapuoli Afganistanissa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak. Hänen mukaansa voi jopa väittää, että Suomessa on peitelty Afganistan-operaation joitakin puolia.
Salonius-Pasternak sanoo, että Suomessa jätetään kertomatta Afganistan-operaatiosta niitä osia, jotka lisäisivät operaation vastustusta tai koettaisiin liian aggressiivisena tai sotimisena. – Nämä kaikki on järjestelmällisesti niistetty pois.
Ruotsissa on noussut tällä viikolla keskustelu ruotsalaisen konfliktintutkijan Wilhelm Agrellin tuoreesta kirjasta, jossa hän sanoo Ruotsin ajautuneen sotaan Afganistanissa ilman, että kukaan huomasi sitä.
Agrell sanoi keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa, että myös Suomi on pitänyt Afganistan-operaatiosta matalaa profiilia ja on tehnyt sen hyvin menestyksekkäästi. Agrellin mukaan suomalaiset ovat Afganistanissa sotimassa, vaikka kansa luulee, että Afganistanissa ollaan rauhanturvaamistehtävissä.
Salonius-Pasternak sanoo Agrellin olevan oikeassa ”ehdottomasti”. Hän ottaa esimerkiksi Suomen puolustushallinnon tavan tiedottaa Afganistanin taisteluista, joihin suomalaiset osallistuvat. – Suomalaisissa tiedotteissa kerrotaan hyvin usein, että suomalaisia kohti tulitettiin. Kyllä, näin varmaan kävi. – Oikeampi olisi ehkä ollut sanoa, että joissain operaatioissa on toimittu osana monikansallista operaatiota, jossa on pyritty tulitaisteluun tai ainakin tavoitteeseen, joka on vastarintataistelijoiden saaminen pois joltain tietyltä alueelta.
Suomessa annetaan Salonius-Pasternakin mukaan tarkoituksellisesti todellisuutta passiivisempi kuva tapahtumista. Hän arvelee, ettei edes eduskunnassa laajalti ymmärretä, että suomalaissotilaiden tehtäviin kuuluu kapinallisten karkottaminen joltain tietyltä alueelta. – Poliitikot ovat luottaneet siihen, että joku tulee kyllä sanomaan, että meidän erikoisjääkärit eivät lähteneet sinne rakentamaan kouluja.
Konkreettisin hyöty sotaan osallistumisesta on Suomelle Salonius-Pasternakin mukaan oman maan puolustuksen kehittäminen. – Ongelmana on se, että tätä perustelua ei voi käyttää, koska silloin pitäisi myöntää, että siellä tehdään jotain muutakin.
Sota on terminä politisoitunut, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirén. Hän myöntää, että joidenkin määritelmien mukaan voidaan sanoa Suomen olevan sodassa. – Vähän paha on lähteä sanomaan. Toiset valtiot varmaan määrittelevät olevansa sodassa Afganistanissa. Wilhelm Agrell on osittain oikeassa ja osittain ei, mutta suurena kokonaisuutena sanoisin, ettei olla sodassa. JARMO HUHTANEN