Sevastopolin
tukikohdan vuokra-ajan pidentäminen on Venäjälle symbolisesti merkittävä
asia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija. Sotilaallisesti
tukikohdan merkitys ei ole niinkään suuri. Ukrainassa tukikohtakysymys
voi johtaa presidentti Viktor Janukovitshin vastustajien rivien
tiivistymiseen.
Venäjän Mustanmeren laivaston päätukikohta on ollut Sevastopolissa aina
Katariina Suuren ajoista alkaen. Kun Neuvostoliitto hajosi ja Ukraina
itsenäistyi, Krimin niemimaalla sijaitseva Sevastopolin tukikohta jäi
Venäjälle vuokralle. Vuokra-ajan piti umpeutua vuonna 2017, mutta uusi
sopimus jatkaa vuokra-aikaa aina vuoteen 2042.
– Tärkeintä on tukikohdan symboliikka Venäjän ulkopolitiikassa,
ohjelmajohtaja Arkady Moshes
Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Tukikohdan vuokra-ajan pidennys osoittaa Venäjän jälleen vahvistavan
otettaan perinteisesti vaikutuspiiriinsä lukemillaan alueillaan
entisessä Neuvostoliitossa.
Ukrainassa vuoden 2004 niin sanottu oranssi vallankumous toi valtaan
länsimielisen Viktor Jushtshenkon, joka halusi viedä Ukrainan
sotilasliitton Naton jäseneksi. Venäjän ja Ukrainan välit olivat
jäätävät.
Oranssi liittouma kuitenkin hajosi sisäisiin erimielisyyksiin, Ukrainan
talous ajautui syvään kriisiin ja tänä vuonna presidentiksi nousi
Jushtshenkon vanha vastustaja Viktor Janukovitsh, jota Kreml aikanaan
tuki vuoden 2004 vaalikampanjassa.
Tukikohtasopimusta pidetään ensimmäisenä konkreettisena merkkinä Venäjän
ja Ukrainan uudesta lähentymisestä ja Venäjän vaikutusvallan kasvusta
Ukrainassa.
– Laivaston läsnäolon pidentäminen Sevastopolissa vahvistaa sitä
suuntausta, että Venäjä palaa ja voittaa takaisin geopoliittisen
asemansa. Se on myös erittäin vakava signaali lännelle, Moshes sanoo.
Tukikohdan sotilaallinen merkitys sen sijaan on rajallinen.
– Mustanmeren laivasto on nykyään varsin surullisessa kunnossa. Sen
uudistamisen ja modernisoinnin näköalat eivät näytä hyviltä, ja
strategisen merkityksensä tämä laivasto on menettänyt, Arkady Moshes
kertoo.
Jonkin verran Mustanmeren laivaston merkitystä nosti Venäjän ja Georgian
lyhyt sota elokuussa 2008. Mustanmeren laivaston laajempaa strategista
merkitystä vähentää jo sekin, että päästäkseen maailman merille sen
laivat joutuvat kulkemaan Nato-maa Turkin kontrolloiman Bosporinsalmen
kautta.
Sevastopolin tukikohdan vuokra-ajan pidennys myös säästää Venäjän siltä,
että se joutuisi aivan lähiaikoina rakentamaan ja modernisoimaan toista
Mustanmeren laivastotukikohtaansa Novorossijskissa.
Mustanmeren tukikohtaongelma ei kuitenkaan ole välttämättä tällä
ratkaistu, sillä Ukrainan kansallishenkinen oppositio on uhannut
riitauttaa sopimuksen heti valtaan päästessään.
Oppositio yhdistyy
Ukrainassa tukikohdan vuokran jatkaminen on kuitenkin erittäin vaikea
kysymys, ja se jakaa voimakkaasti mielipiteitä.
– Kyse on kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Se osa väestöstä, joka
pitää itsenäisyyttä arvona sinänsä eikä taloudellisena välineenä muiden
päämäärien tavoitteluun, protestoi ja pitää presidentin toimia väärinä
ja kelvottomina, Moshes sanoo.
Arkady Moshes arvioi mielenosoitusten laantuvan jonkin ajan kuluttua,
sillä julkisilla mielenilmauksilla ei Janukovitshin Ukrainassa ole samaa
painoarvoa kuin oranssin vallankumouksen kaudella.
– Paljon tärkeämpää on se, että nyt Janukovitshin vastaiset voimat
yhdistyvät, Moshes sanoo.
Moshes muistuttaa, että Janukovitshin presidenttiyden takana ei ole
kovin vahvaa kansansuosiota. Presidentinvaalien toisella kierroksellakin
Janukovitsh sai alle 50 prosenttia äänistä, koska viisi prosenttia
äänestäjistä äänesti vaihtoehtoa ’kaikkia vastaan’.
– Nyt kaikki ne, jotka eivät hyväksy Janukovitshin toimia, yhdistävät
voimansa. Käytännössä voi jo suurella varmuudella ennustaa, että kahden
vuoden kuluttua parlamenttivaaleissa Janukovitshin hallitus ei voita,
Moshes sanoo. Se puolestaan saattaa merkitä myös tukikohtasopimuksen
uudelleenarviointia.
Jo ratifioidun kansainvälisen sopimuksen purkaminen on vaikeaa mutta se
ei ole mahdotonta, koska tukikohtasopimus voidaan kyseenalaistaa
juridisesti.
Ukrainan perustuslaki ei anna selvää ohjetta vierasmaalaisista
sotilastukikohdista. Toisaalta tukikohdat on kielletty, koska Ukraina on
puolueeton maa. Toisaalta siirtymäkauden artiklat sallivat
olemassaolevien tukikohtien vuokraamisen Ukrainan parlamentin
ratifioimien kansainvälisten sopimusten nojalla.
Ukrainan perustuslakituomioistuin ei ole ottanut selvää kantaa
kysymykseen. Presidentti Janukovitsh puolestaan juoksutti uuden
sopimuksen ratifioinnin niin nopeasti läpi parlamentin, että kaikkia
asiaankuuluvia menettelytapoja ei välttämättä noudatettu.
Eri kysymys on, haluavatko tulevatkaan vallanpitäjät kyseenalaistaa
sopimuksen, joka tuo Ukrainalle taloudellisia etuja.
Kallis tukikohta
Tukikohdan säilyttäminen näyttäisi tulevan Venäjälle kalliiksi, sillä
vastineeksi se lupasi antaa Ukrainalle 30 prosentin alennuksen
maakaasusta. Kyseessä eivät ole aivan pienet rahat, sillä alennuksen
arvoksi on arvioitu jopa 40 miljardia dollaria kymmenessä vuodessa.
– Jos katsoo puhtaasti hankkeen taloudellista puolta, tietenkin se on
erittäin kallis. Vuoteen 2017 asti Venäjän piti maksaa vuokraa 100
miljoonaa dollaria vuodessa. Nyt se alkaa maksaa neljä miljardia.
Vuokrahinta kasvoi 40 kertaa. Se on erittäin kallista eikä siinä ole
taloudellisesti järkeä, ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta
instituutista sanoo.
Pääministeri Vladimir Putin vitsailikin, että sellaisista rahoista hän
voisi vaikka syödä Ukrainan presidentin ja Venäjänkin presidentin.
– Venäjä maksaa geopoliittisista saavutuksista. Kaikki tietävät, että
aktiivinen imperialistinen politiikka ei ole halpaa, Arkady Moshes
sanoo.
Toisaalta Moshes arvioi Venäjän hiukan viekastelevan, kun se tarjoaa
alennusta maakaasun hintaan puhtaan rahan sijaan. Hintojen noustessa
Venäjä voi monopolistina asettaa maakaasun hinnan haluamalleen tasolle.