Unkari sulki kaasuhanan Ukrainaan

Unkarin energiariippuvuutta Venäjästä lisää sopimus kahdesta ydinvoimareaktorista.

Unkari näytti jälleen ottaneen askeleen kohti Venäjän leiriä, kun se yllättäen lopetti kaasuntoimitukset naapurimaahansa Ukrainaan.

Asiasta kerrottiin torstaina, vain muutama päivä sen jälkeen kun Venäjän valtiollisen energiayhtiön Gazpromin pääjohtaja Aleksei Miller oli käynyt tapaamassa Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia.

Unkarin kaasuyhtiön FGSZ:n mukaan kaasuntoimitukset katkaistiin teknisistä syistä, sillä Unkari tarvitsee aiempaa enemmän kaasua omiin tarpeisiinsa seuraavien viikkojen ajan. Katko on voimassa toistaiseksi.

Orbán sanoi Unkarin radion haastattelussa, että hän sopi Gazpromin Millerin kanssa kaasuntoimitusten lisäämisestä Unkarin omien varastojen täyttämiseksi. Varastojen täyttämisellä halutaan varautua talvella mahdollisesti odottavaan kaasusotaan, johon Ukrainan ja Venäjän välinen kiistely johtaisi.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Antto Vihman mukaan Unkarin päätös on merkittävä pesäero EU:n politiikkaan, sillä kaasuhanat menivät kiinni vain tunteja ennen kuin Venäjä ja Ukraina sovittelivat kaasukiistaansa Berliinissä EU:n välityksellä.

”Tämä nostaa vahvasti kulmakarvoja ja saattaa olla unionin solidaarisuusperiaatteen vastaista”, energiapolitiikkaan erikoistunut Vihma sanoo.

Venäjä katkaisi laskuriidan vuoksi jo kesäkuussa kaasuntoimitukset Ukrainaan, minkä jälkeen Ukrainaan on virrannut niin kutsuttua palautuskaasua Unkarista, Slovakiasta ja Puolasta. Unkarinkin Ukrainaan viemä kaasu on alun perin tuotu pääosin Venäjältä Ukrainan läpi kulkevien kaasuputkien kautta.

Ilman kaasutoimituksia ukrainalaiset eivät pysty lämmittämään kotejaan tai pitämään teollisuutta käynnissä, minkä vuoksi Venäjä voi käyttää kaasuntoimitusten katkaisemista poliittisena painostuskeinona.

Gazprom ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat varoittaneet seurauksista, jos kaasua myytäisiin edelleen Ukrainaan, jolta se vaatii monia Euroopan maita kovempaa hintaa kaasusta.

Unkarikin saa valtaosan kaasustaan Venäjältä, jota se on vienyt edelleen Ukrainaan viime vuoden maaliskuusta lähtien.

Unkari on myös muilla tavoin sidoksissa Venäjän valtiollisiin energiayhtiöihin. Aiemmin tänä vuonna Unkari sopi kymmenen miljardin euron sopimuksen Venäjän valtion atomienergiayhtiö Rosatomin kanssa ydinvoimaloidensa uudistamisesta.

Rosatom rakentaa kaksi uutta reaktoria voimalaan, joka tuottaa 40 prosenttia Unkarin sähköenergiasta. Standard Bankin analyytikko Timothy Ash arvioi uutistoimisto Reutersille, että sopimuksella on vaikutusta Unkarin päätökseen lopettaa kaasuntoimitukset Ukrainaan.

Myös Suomi suunnittelee ydinvoiman rakentamista Rosatomin kanssa, kun hallitus teki viime viikolla Fennovoiman ydinvoimalasta myönteisen periaatepäätöksen. Rosatom on Fennovoiman vähemmistöomistaja ja laitetoimittaja.

Päätös on herättänyt kysymyksiä EU-maista muun muassa Saksassa, jossa aikakauslehti Der Spiegel liitti ydinvoimalan rakentamishankkeen Suomen haluun lykätä Venäjän-vastaisten pakotteiden käyttöönottoa.

Myös Orbán on arvostellut Euroopan unionin Venäjän-vastaisia pakotteita. Elokuussa hänanoi unionin ampuvan niillä itseään jalkaan.

Orbánin Unkari on muutenkin katsonut yhä tiiviimmin itään ja kääntänyt selkäänsä lännelle. Hänen kaudellaan vapaan median, kansalaisjärjestöjen ja oikeuslaitoksen riippumattomuus on ajettu ahtaalle. Pääministeri on noussut yhä itsevaltaisempaan asemaan, ja hänen politiikkansa on monilta osin yhteneväistä Putinin politiikan kanssa.

Kesällä Orbán painotti, kuinka tärkeää on ymmärtää järjestelmiä, jotka ”eivät ole läntisiä, eivät ole liberaaleja, eivät ole liberaaleja demokratioita, eivät ehkä edes demokratioita, mutta jotka silti luovat kansakunnille menestystä”.

Orbán nimesi yhdeksi esimerkiksi Venäjän. Orbánin mukaan myös Unkarin tavoitteena on kehittyä ”ei-liberaaliksi” valtioksi ja loitontua Länsi-Euroopan opinkappaleista.

Ulkopoliittisen instituutin Vihman mukaan päätös katkaista kaasuntoimitus Ukrainaan voidaan nähdä osana tätä kehitystä.

”Kuten Venäjällä myös Unkarissa on voimistunut lännen vastainen retoriikka. Unkari on luonut taloussuhteensa entistä tiiviimmin itään päin”, Vihma sanoo. ”Tämä päätös voidaan nähdä jatkumona sille.”