Ydinaseriisunta ja ydinaseiden leviämisen estäminen ovat
tällä hetkellä keskeisiä kansainvälisiä kysymyksiä. Venäjän ja Yhdysvaltojen
äskeinen sopimus strategisten ydinaseiden supistamisesta, presidentti Obaman hiljattain koolle kutsuma huippukokous ydinturvallisuuden lisäämiseksi sekä New
Yorkissa pidetty ydinsulkusopimuksen (NPT) tarkistuskonferenssi ovat
kaikki merkkejä siitä, että ydinaseet ja niiden rajoittaminen nousevat ensimmäisen
kerran kylmän sodan päättymisen jälkeen kansainvälisen politiikan asialistan
kärkeen.
kansainvälisen kokouksen ydinaseriisunnasta ja NPT:n tulevaisuudesta yhdessä
amerikkalaisen Notre Damen yliopiston kanssa. Huhtikuun lopussa instituutti
julkisti tohtori Tarja Cronbergin raportin Nuclear-Free Security, jossa korostetaan tarvetta luoda parempi tasapaino
ydinasevaltojen ja ydinaseettomien valtioiden velvollisuuksien ja oikeuksien
välille. Cronberg painottaa myös ydinpolttoaineketjun tehokkaamman
kansainvälisen valvonnan tarpeellisuutta.
Lokakuun kokouksen pohjalta professorit David Cortright ja
Raimo Väyrynen ovat laatineet kirjan Towards Nuclear Zero. Kirjan keskeisenä sanomana on, että kun ydinaseita
koskevan tiedon ja teknologian hävittäminen maailmasta on mahdotonta, niin
ydinsodan riskin vähentämiseksi ydinpelote tulisi muuttaa virtuaaliseksi. Toisin
sanoen ydinräjähteet ja kuljetuslaitteet tulisi erottaa toisistaan siten, että
niiden käyttäminen vaatisi nykyistä pitemmän harkinta-ajan. Venäjän ja
Yhdysvaltojen strategisten ja taktisten ydinaseiden asteittainen rajoittaminen
sekä niiden käyttövalmiuden laskeminen olisivat omiaan vahvistamaan
ydinsulkusopimusta ja viemään perusteita muiden, vanhojen tai uusien,
ydinasevaltioiden varustelupolitiikalta.
että Suomen tulisi omassa politiikassaan tehostaa ydinaseriisuntaa koskevia
vaatimuksia sekä toimia ydinsulkusopimuksen kannalta keskeisen Kansainvälisen
atomienergiajärjestön (IAEA) toimintaedellytysten vahvistamiseksi.