Datan lokalisoinnilla (engl. data localisation) tarkoitetaan datan paikallista säilyttämistä ja käsittelyä. Käsitettä käytetään viittaamaan erilaisiin teknologisiin ja poliittisiin ratkaisuihin, joiden avulla pyritään varmistamaan, ettei data poistu siltä maantieteelliseltä alueelta, jolla se on tuotettu.
Yhteiskunnat ovat yhä enemmän riippuvaisia eri puolilta maailmaa kerätystä tiedosta sekä teknologioista, jotka mahdollistavat sen keräämisen, siirtämisen ja jalostamisen. Datan lokalisointia ehdotetaan usein ratkaisuksi maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka kumpuavat tästä riippuvuudesta. Pelkona on esimerkiksi se, että jokin ulkopuolinen toimija voisi hyväksikäyttää riippuvuutta valtapoliittisiin tarkoituksiin. Datan lokalisointi ei kuitenkaan teknologisten riippuvuuksien aiheuttamia ongelmia ratkaise.
Digitaalisen kriisinsietokyvyn tavoitteena tulisi olla datan ja ohjelmistojen tietoturvan ja jatkuvuuden varmistaminen sekä kriittisten digitaalisten palvelujen saatavuus niiden sijainnista riippumatta. Datan lokalisoinnin sijasta tulisi syventää kansainvälistä yhteistyötä ja kehittää digitaalisen liikenteen valvontaan samanlaisia järjestelmiä, joita on käytetty maa-, ilma- ja meriliikenteessä jo vuosikymmeniä.
EU-jäsenvaltiot hyötyisivät valtavasti yhtenäisen auditointi- ja standardointiprosessin luomisesta Euroopan sisämarkkinoille. Myös nykyistä tiiviimmät yhteydet yhdysvaltalaisiin palveluntarjoajiin parantaisivat EU-maiden digitaalista kriisinsietokykyä.
