Kiina haastaa Itä-Aasian alueellista tasapainoa aseellisella varustautumisellaan ja aiempaa itsevarmemmalla ulkopolitiikallaan. Yhdysvallat puolestaan tasapainoilee Kiinan kanssa tehtävän yhteistyön ja Kiinan taloudellisesta noususta hyötymisen välissä. Lisäksi Yhdysvallat koettaa toimia Kiinan alueellisen nousun vastavoimana kääntämällä strategista painopistettään Aasiaan.

Japanin pääministeri Shinzō Abe on saanut japanilaisilta paljon tukea kunnianhimoisille tavoitteilleen elvyttää maan talous. Abe on toimeenpannut merkittäviä uudistuksia myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Vastatakseen Kiinan sotilaalliseen nousuun Aben hallitus on kasvattanut ja painottanut uudelleen Japanin puolustusmäärärahoja. Hallitus on myös perustanut Yhdysvaltain mallin mukaisen kansallisen turvallisuusneuvoston ja säätänyt uuden salassapitolain. Toimien on määrä lujittaa Japanin liittolaissuhdetta Yhdysvaltoihin. Lisäksi Japanin hallitus aikoo kumota maan perustuslain tulkinnan, jonka mukaan Japani ei saisi käyttää puolustusvoimiaan kollektiiviseen itsepuolustukseen.

Vetoamalla ennakoivan pasifismin ajatukseen Aben hallitus käyttää hyväkseen alueellisen voimatasapainon muutosta, jotta Japani voisi irtautua sodanjälkeisen ajan alueellisesta järjestelmästä. Hallituksen ehdotus Japanin perustuslain muuttamiseksi symboloi valtaapitävän liberaalidemokraattisen puolueen pyrkimystä tehdä Japanista aiempaa itsenäisempi sekä kansainvälisenä toimijana että Yhdysvaltain liittolaisena.