Ranskalainen tuomioistuin päätti syyskuun lopussa aloittaa rikostutkinnan Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia vastaan tämän mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan. Mahdollisuus haastaa valtionpäämiehiä oikeuteen on tämän myötä herättänyt kansainvälistä huomiota.

Ulkomaisten valtionpäämiehien syyttäminen kansallisissa tuomioistumisissa on kiistelty käytäntö, joka perustuu kansallisiin lainsäädäntöihin. Sitä voidaan soveltaa kansainvälisen oikeuden puitteissa tiettyjen vakavien rikosten kohdalla; tällaisia ovat esimerkiksi kansanmurha, kidutus, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja merirosvous.

Kansallisen tuomioistuimen päätöksellä haastaa ulkomainen valtionpäämies oikeuteen on aina ulkopoliittisia seurauksia. Tyypillisesti syytetyn valtionpäämiehen kotimaa vastaa tällaiseen päätökseen arvostelulla, ja maiden väliset suhteet voivat joutua koetukselle.

Kehittyvät maat ovat vaatineet yleismaailmallisten sääntöjen sopimista tuomiovallan rajoista, jotta vältyttäisiin oikeuslaitosten käyttämisestä poliittisten päämäärien ajamiseen. Vaatimus on kuitenkin ongelmallinen, sillä päätökset valtionpäämiesten asettamisesta syytteeseen ovat luonteeltaan väistämättä jossain määrin poliittisia.