Kiinan murrokselliset teknologiat ja kansainvälinen turvallisuus -projektissa kartoitetaan Kiinan teknologista ja suurvaltapoliittista kilpailustrategiaa ja sen kyvykkyyttä murroksellisten teknologioiden saralla. Murroksellinen teknologia viittaa sellaisiin teknologisiin innovaatioihin, jotka muuttavat koko markkinalogiikan ja mahdollisesti vallitsevan yhteiskunnallisen tai kansainvälisen dynamiikan. Lisäksi projektissa analysoidaan tulevan kehityksen vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuuteen ja toimintaympäristöön. Projektin rahoittaa Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Teknologinen kyvykkyys on keskeinen kansallisen turvallisuuden ja kansainvälisen vallan ulottuvuus, jonka merkitys on nopeassa kasvussa kiihtyvän suurvaltakilpailun ja radikaalin epävarmuuden aikakaudella. Huippuluokan kyvykkyys murroksellisissa teknologioissa – kuten koneoppimissovellusten kehittämisessä sekä bio- ja kvanttiteknologiassa – antaa merkittävän etulyöntiaseman talouden ja turvallisuuden aloilla.
Kiinan ennennäkemättömän nopea nousu korkean teknologian mahtimaaksi on herättänyt huolta lännessä ja laajaa ihailua kehittyvissä maissa. Kiina on keskitetysti johdettu autoritaarinen valtio, joka pystyy, ainakin teoriassa ohjaamaan, resurssejaan nousevien murroksellisten teknologioiden kehitystyöhön lyhyelläkin aikavälillä.
Projektissa analysoidaan Kiinan teknologisia kyvykkyyksiä ja kartoitetaan mahdollisia keskipitkän aikavälin kehityskulkuja ja niiden potentiaalista vaikutusta globaaliin turvallisuuteen sekä Euroopan ja Suomen toimintaympäristöön. Tutkimuksessa hyödynnetään ennakointimetodologiaa mahdollisten tulevaisuuden kehityspolkujen arvioimiseksi ja niihin varautumiseksi. Tutkimuksessa luodaan kehys murroksellisten teknologioiden turvallisuuspoliittisen merkityksen analysointiin. Projektissa tuotetaan tieteellisiä julkaisuja ja päätöstapahtuma vuonna 2025.
Projektia johtaa UPIn vs. apulaisjohtaja Mikael Mattlin. Tutkijoita projektissa ovat johtava tutkija Sinikukka Saari, vanhempi tutkija Elina Sinkkonen, ja tutkija Markus Holmgren. Projekti alkaa 1.2.2024 ja päättyy vuonna 2025.