Suomessa YK-tappion syytä vieritetään tiukalle eurolinjalle
Helsingin Sanomat
Matti Tyynysniemi

I Helsíngin Sanomat referades Utrikespolitiska institutets programdirektör Mika Aaltola 20.10. Forskaren har konstaterat, att orsaken till Finlands nederlag i FN beror på landets stränga eurolinje.  Enligt honom har man i världspressen sett Finland som själviskt och inriktat på en mera nationalistisk linje.

 

Länk till artikeln i Helsingin Sanomats digitala tidning

 

Selityksistä ei ole pulaa, kun Suomi jäi rannalle YK:n turvaneuvostosta.

Suomen maine maailmalla nousi selitykseksi, kun syitä torstai-illan YK-tappiolle etsittiin kotimaassa. Vihreiden kansanedustajan Pekka Haaviston mielestä Suomen Eurooppa-politiikka synnyttää mielikuvia myös Euroopan ulkopuolella.

“Eräässäkin Afrikan unionin kokouksessa kummasteltiin, että Suomi ei näytä olevan köyhiä kohtaan solidaarinen. Tällä viitattiin tietysti Etelä-Euroopan vaikeuksiin”, Haavisto kuvaa.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola piti selvänä, että eurolinja vei Suomelta ääniä.

“Maailman lehdistössä Suomea on pidetty itsekkäänä, ja huomioitu kääntyminen nationalistisempaan suuntaan”, Aaltola sanoi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie oli tappion jälkeen pohtinut perussuomalaisia.

” Timo Soini on niin näkyvästi Suomen ulkopolitiikassa mukana. Voisiko tällaisen kansallismielisen ja muukalaisvastaisen voimakkaan liikkeen nousu Suomessa olla pelästyttänyt ulkomailla?” Lapintie kyseli.

“Tuohan on aivan paksua, jopa Lapintieltä. Ei yksittäinen puolue tai henkilö vaikuta tällaisiin asioihin”, vastasi Soini.

Itsekin Suomea mainostamassa kiertäneen eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman (sd) mielestä eurolinja tai perussuomalaiset eivät kelpaa selitykseksi.

“Maine ei tullut missään tapaamisessa vastaan. Euroopan ulkopuolella Suomen eurolinja ei tunnu lainkaan. EU:ssa sillä voisi teoreettisesti olla jokin vaikutus.”

Käytännössä yhtä mieltä oltiin siitä, että turvallisuusneuvoston vaihtuviksi jäseniksi valitut Australia ja Luxemburg tekivät vahvat kampanjat Suomea isommilla panostuksilla. Luxemburgin nähtiin saaneen tukea ranskankielisiltä mailta ja isoilta EU-mailta, Australian brittiläiseltä kansanyhteisöltä ja alueensa saarivaltioilta.

Heinäluoman mukaan Suomi aloitti kampanjoinnin turhan myöhään.

“Minuakin vastaan tuli, että jotkut olivat jo ehtineet sitoutua äänestämään Luxemburgia.”

Heinäluoma arvelee Luxemburgin saaneen sympatiaa pienellä koollaan ja sillä, ettei se ole aiemmin ollut turvaneuvoston jäsenenä.

Suosituimpia selityksiä tappiolle olivat Suomen edustustoverkoston karsiminen sekä kehitysyhteistyön keskittäminen aiempaa harvempiin maihin. Esimerkiksi Pekka Haavisto ja Mika Aaltola pitivät näitä uskottavina osasyinä tappioon.

“On aivan varmaa, että jos Suomi lakkauttaa lähetystön jostain, ei siitä maasta ainakaan ääntä tule”, sanoi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Soini.

Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki näki tappion mahdollisina syinä Suomen toimet rauhanturvaamisessa ja YK:n rahoituksessa sekä kehitysavussa.

“Näissä Suomi ei ole mitenkään loistanut. YK:n sijaan olemme olleet viime vuosina mukana lähinnä Nato-operaatioissa”, Patomäki sanoi.