Utrikespolitiska institutets programdirektör Mika Aaltola konstaterade i sin blogg i Turun Sanomat 8.11., att det mest betydelsefulla resultatet av Förenta staternas presidentval var att det uppstod en ny segrande koalition. Denna koalition kommer att på nytt definiera landets utrikespolitiska roll.
Yhdysvaltojen vaalien merkittävin tulos oli uuden voittokoalition
syntyminen. Barack Obama onnistui tehokkaan vaalikoneistonsa ansiosta
säilyttämään vuoden 2008 tukiryhmänsä. Yhdysvaltoja määrittää nyt uusi
enemmistö, joka koostuu mm. mustista, hispaaneista, nuorista,
naimattomista naisista ja kaupunkien koulutetusta väestöstä.
Tämä antaa uuden vastauksen kysymykseen: Keitä amerikkalaiset ovat? Se
määrittelee uudestaan myös maan ulkopoliittista roolia. Yhdysvalloista
on tulossa aidommin globaali, monenkirjava ja monikulttuurinen valtio.
Tämä kansallisen identiteetin uusi määritelmä on syytä huomioida, kun
pohditaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikan painopisteitä ja suuntia.
Obama on painottanut turvallisuuspolitiikassaan siirtymään
Aasian-Tyynenmeren alueelle. Tulevaisuudessa noin 60 prosenttia
Yhdysvaltojen ylivertaisesta sotilaallisesta mahdista tulee sijaitsemaan
tällä alueella. Tämä tarkoittaa myös suhteellista siirtymää pois
Euroopasta.
Yhdysvaltojen strategia painottaa myös merellisen voiman tärkeyttä.
Ajat, jolloin Yhdysvallat satsasi suuriin maaoperaatioihin (esim. Irak
ja Afganistan) ovat menneisyyttä. Tämä tulevaisuuden kuva herättää
ahdistusta erityisesti Venäjän reuna-alueiden maissa. Ne pyrkivät
solmimaan suorempia sotilaallisia suhteita Yhdysvaltoihin. Nämä suorat
suhteet käsitetään jopa vahvemmiksi takeiksi kriisien varalle kuin Naton
viides artikla, mutta Yhdysvaltojen ulkopoliittisen roolin muutoksessa
sotilaallinen pakottavan vallan skenaario muodostaa vain yhden
näkökulman.
Yhdysvaltojen globaaliasema on vahvistumassa. Tämä saattaa olla
hätkähdyttävä väittämä. Entä nousevat suurvallat Venäjä, Kiina, Intia,
Brasilia ja Etelä-Afrikka? Entä syvä taloudellinen kriisi Yhdysvalloissa
ja nyttemmin Euroopassa? Väitän, että Yhdysvaltojen alamäkiajattelu
perustuu liian suppeaan näkemykseen Yhdysvaltojen vallan luonteesta.
Sotilaallisen vallan mittarilla Yhdysvallat on vahvempi kuin koskaan.
Näin on myös pitkälle tulevaisuuteen. Toinen vallan taso on
institutionaalinen valta. Yhdysvallat on ollut keskeisessä asemassa
luotaessa sen johtaman maailmanjärjestelmän keskeisiä instituutioita ja
järjestelmiä. Tämä lista on pitkä YK:sta maailmanpankkiin ja WTO:hon.
Näissä institutionaalisen vallan verkostoissa kaikki tiet johtavat
lopulta Yhdysvaltoihin. Institutionaalinen valta on
vuorovaikutuksellista. Sen yksipuolinen käyttö on mahdotonta. Mutta nämä
instituutiot kokonaisuutena tukevat Yhdysvaltojen keskeistä asemaa ja
tavallaan sementoivat Yhdysvaltojen vetämää maailmanjärjestystä.
Rakenteet muodostavat kolmannen vallan tason. Valtioihin ja niiden
valtaan vaikuttaa, joukko rakenteellisia tekijöitä. Näitä ovat
esimerkiksi käynnissä olevat teknologinen murros, globaalien
markkinoiden syntyminen ja ilmastonmuutos. Ne vaikuttavat eri tavoin eri
valtioihin. Rakenteellinen valta vahvistaa kykyä lisätä hyötyjä ja
vähentää haittoja suhteessa näihin rakenteellisiin tekijöihin.
Esimerkiksi voidaan ottaa globaalitalous. Yhdysvaltojen valta tässä
suhteessa perustuu keskinäisriippuvuuden tiivistyviin rakenteisiin
vaikuttamiseen. Yhdysvalloissa sijaitsevat keskeiset rahoituskeskukset
lisäävät yhdysvaltalaisten yritysten ja pankkien kykyä saada rahoitusta.
Myös liittovaltio ja sen keskuspankki ovat tiukasti ankkuroituneet
globaaleihin rahoitusmarkkinoihin. Monille valtiolle rahoitussuhteen
hallinta saattaa olla vaikeaa. Yhdysvalloillakin on ongelmansa, mutta se
on muita selvästi paremmassa asemassa.
Globaali tuotantorakenne on tärkeä vallan rakenteellinen tekijä.
Tuotantoa maailmassa on ulkoistettu erityisesti Aasiaan. Lisäarvo
tuotannosta päätyy kuitenkin markkinoille Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan,
joista myös keskeiset tuotantoa hallitsevat yritykset ovat kotoisin.
Yhdysvaltojen siirtyminen takaisin merien hallintaan johtuu osaltaan
siitä, että tavaroiden liikkuminen Aasiasta Yhdysvaltoihin pitää
turvata. Nämä kansainvälisen kaupan logistiset ketjut muodostavat
maailmantalouden ja Yhdysvaltojen vallan päävaltimot. Näiden valtimoiden
intensiteettiä voimistaa myös se, että raaka-aineiden pitää virrata
tuotantoalueille Aasiaan. Yhdysvallat tulee turvaamaan raaka-aineiden ja
tuotteiden virtoja. Se on maailmantalouden ja Yhdysvaltojen elinehto.
Listaa Yhdysvaltojen vallan monitasoisuudesta ja kasvavasta
vaikutuksesta voisi jatkaa miltei loputtomiin. Yhdysvaltalaiset
innovaatiokeskukset (esim. yliopistot) ovat eri rankkauksissa kaukana
muiden yläpuolella. Vakuutusjärjestelmä on tehokasta. Varautuminen
kyber-aikakauteen vuosikymmenen muita edellä. Se hallitsee keskeistä
reservivaluuttaa, dollaria. Ymmärrämme maailmaamme yhä enemmän
amerikkalaisilla käsitteillä ja kielellä.