Pelko on terroristien tehokkain ase
Helsingin Sanomat
Jessikka Aro

Pahimmillaan pelko aiheuttaa harkitsemattomia poliittisia päätöksiä tai muutoksia politiikan asialistalla.

Tapa yksi, pelästytä kymmenentuhatta, sanoo vanha kiinalainen sananlasku.

Samalla periaatteella toimii myös ääri-islamilaisen terrorismin pelon mekanismi: isku saa ihmiset pelkäämään, ja pelko ajaa ihmiset muuttamaan toimintaansa.

Ja sitä terroristit toivovat.

Islamistiterroristit eivät ole viiteen vuoteen tappaneet Euroopassa yhtään ihmistä, mutta viime päivinä terrori-iskun pelko on saanut läntisen maailman varpailleen.

Ensimmäisenä terrorista huolestui Ranska, joka tiukensi turvatoimiaan. Sitten viranomaiset kertoivat paljastaneensa raa’an terrorisuunnitelman Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Turvatoimia ja valvontaa kiristettiin jälleen.

Pommi-iskun pelossa Pariisin Eiffel-torni evakuoitiin kahdesti. USA ja maanantaina myös Japani kehottivat Eurooppaan matkustavia varomaan terroristiverkosto al-Qaidan tai muun terroriryhmittymän mahdollista iskua.

Harmillista on, että islamistiterroristeille onnistunut pelon lietsonta on puoli voittoa. Pelko on terrorismin läheinen liittolainen: terrorismi-sana pohjautuu latinan sanaan terrere, ‘aiheuttaa kauhua’.

Täydellisen voiton länsivastaiset islamistiterroristit saavuttavat, jos pelko vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, sanoo terrorismintutkija Juha-Antero Puistola Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta.

“Jos ihmiset terrorismiuhan vuoksi lakkaavat matkustamasta Lontooseen, Berliiniin tai Pariisiin, terroristit onnistuvat yhdessä tavoitteessaan: he haluavat häiritä turismia ja siten epävakauttaa länsimaiden taloutta”, Puistola sanoo.

Terroristit käyttävät pelon lietsontaa ja iskuja siviilejä vastaan taktiikkana, koska heillä ei ole muita varteenotettavia keinoja saavuttaa tavoitteitaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin terrorismintutkija Toby Archer.

“Terrorismi on aina ollut heikkojen taktiikkaa”, Archer sanoo.

Osaltaan pelon ilmapiiriä luovat viestimet.

Länsimaisten uutiskriteerien mukaan väkivalta on kiinnostavaa, joten terrori-iskuista uutisoidaan näyttävästi. Uutisten mukana leviävät sekä pelko että pahimmassa tapauksessa terroristien propaganda. Terrorismiasiantuntija ja entinen YK:n terrorismintorjunnan osaston päällikkö Alex P. Schmid on kuvannut terroria “väkivaltaiseksi viestinnäksi”.

“Mitä näyttävämpää, julmempaa ja röyhkeämpää terroristien toiminta on, sitä enemmän siitä uutisoidaan ja sitä pelokkaammiksi saatamme muuttua”, Schmid kirjoitti pari vuotta sitten.

Eiffel-torni tai muut länsimaiset kohteet saavat terroriuhan alle joutuessaan paljon huomiota länsimediassa. Se ei kuitenkaan yleensä ole terroristien päätavoite.

Esimerkiksi terroristiverkosto al-Qaidan haaveena on islamilaisen kalifaatin perustaminen ja poliittisen vallan kahmiminen sen sydänmailla Afganistanissa ja Pakistanissa.

Terroristit kuitenkin arvelevat, että iskut länsikohteisiin voivat auttaa heidän valtapyrkimystensä saavuttamisessa.

“Terroristit saattavat esimerkiksi tähdätä siihen, että länsimaat lopettavat Lähi-idän politiikkaan sekaantumisen”, Puistola sanoo.

On myös arveltu, että al-Qaida voi yrittää tehdä iskuja länsimaissa edistääkseen länsijoukkojen vetämistä Afganistanista.

Pahimmassa tapauksessa terrori-iskun pelko aiheuttaa länsimaissa harkitsemattomia poliittisia päätöksiä tai muuttaa asioita, joita politiikassa käsitellään.

Euroopassa edellinen ihmishenkiä vaatinut islamistinen terrori-isku tapahtui Lontoossa vuonna 2005. Iskussa kuoli 52 ja loukkaantui noin 800 ihmistä.

Sen jälkeen terrori-iskujen yritykset Euroopassa ovat vahingoittaneet lähinnä tekijöitään. Ylivoimaisesti suurin osa terrori-iskuista tehdään muslimimaissa, kuten Afganistanissa, Pakistanissa ja Irakissa.

Silti monet eurooppalaiset pelkäävät.

“Yksittäisissä ihmisissä pelkoa synnyttää tunne siitä, ettei terrorismia voi hallita”, Juha-Antero Puistola sanoo.

Terrorisminvastainen sota käydäänkin pääasiassa ihmisten mielissä.

“Kysymys on siitä, kuinka hyvin ihmiset uskovat viranomaisten pystyvän torjumaan terrorismia ja kuinka paljon he uskovat väkivallalla uhkailevia terroristeja.”