'Konfliktilla on selvä yhteys Suomeen'
Aamulehti
Henripekka Kallio

Utrikespolitiska institutets programdirektör Mika Aaltola ansåg i en intervju för Aamulehti 3.3., att Finlands linje i den ukrainska krisen är alltför försiktig. Krisen har direkt samband med Finlands nationella prioriteter. ‘Faran är, att Ryssland i framtiden lägger sig på liknande sätt i dess grannars angelägenheter.’

Ulkopolitiikan tutkija Mika Aaltola pitää Suomen linjaa Ukrainan kriisiin liian varovaisena.

– Venäjä voi vielä lähipäivinä peräytyä näistä rajoitetuista toimenpiteistään kasvojaan menettämättä. Sen takia aika on kriittinen. Painetta kannattaa luoda nyt eikä myöhemmin, Aaltola sanoo.

Suomi tuomitsi sunnuntaina Venäjän toimet Ukrainassa kansainvälisen oikeuden vastaiseksi.

– Suomalaisessa kielenkäytössä tämä on pahimmasta päästä olevia syytöksiä, koska kansainvälinen oikeus on Suomen turvallisuuden keskeisimpiä takeita. Se antaa pienelle tasa-arvoa suhteessa suureen, Aaltola selittää.

Mika Aaltola johtaa Ulkopoliittisessa instituutissa globaali turvallisuus -tutkimusohjelmaa.

”Ei tietoa pakotteista”

Suomen suhtautumista Ukrainan kriisiin linjattiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan eli utvan kokouksessa.

Sen jälkeen annetussa julkilausumassa ulkopoliittinen johto kutsuu tilannetta erittäin vakavaksi, mutta esimerkiksi mahdollisista pakotteista ei tehty mitään linjauksia.

Sekä presidentti Niinistö että ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) rauhoittelivat sunnuntaina, ettei Ukrainan tilanne uhkaa Suomen turvallisuutta.

Aaltolan mielestä Ukrainan kriisillä on kuitenkin selvä yhteys Suomen kansallisiin etuihin. Uhkakuva on, että Venäjä puuttuu tulevaisuudessa vastaavalla tavalla muidenkin naapureidensa asioihin.

– Venäjä on nyt rikkonut sellaisia sääntöjä, että ei kannata odotella, että rikkooko se niitä lisää. Suomen keskeiset periaatteet ovat nyt pelissä, Aaltola tulkitsee.

”Ei tuumaakaan periksi”

Aaltolan mielestä vakaus Ukrainassa voisi parantua, jos kansainvälinen yhteisö pyrkisi varovaisuuden sijaan nostamaan hintaa, joka Venäjälle koituu voimatoimista. Tämä tarkoittaa diplomaattisia toimia ja kansainvälisiin pakotteisiin osallistumista.

– Venäjälle ei saa antaa tuumaakaan periksi ja palkita sen röyhkeää käyttäytymistä. Pitää ajaa yhteisiä rintamia ja olla mukana niissä, Aaltola sanoo.

Suomen voimakkain diplomaattinen veto sunnuntaina oli puolustusministeri Carl Haglundin (r) Pietarin-matkan peruminen.

Haglundin piti tavata tänään maanantaina Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu . Matkaa lykättiin, koska tapaaminen olisi voitu tulkita kannanotoksi Venäjän toimien puolesta.

– Tämä on voimakas viesti. Venäjä ei todellakaan halua, että Suomen kaltaiset valtiot, jotka ovat hoitaneet esimerkillisesti suhteitaan Venäjään, rupeaisivat muuttamaan linjaansa, Aaltola sanoo.

——————————————————————————–

TAUSTA Suomi toivoo malttia

Suomen ulkopoliittinen johto tuomitsee Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa.

Suomi haluaa kriisiin neuvotteluratkaisun, joka kunnioittaa Ukrainan itsemääräämisoikeutta, alueellista koskemattomuutta ja vähemmistöjen oikeuksia.

Virallisen linjan mukaan ”on tärkeää alleviivata kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ja tarvetta malttiin kaikilla suunnilla”.