Uusien menestyjien manner
Helsingin Sanomat
Johanna Pohjola

Etelä-Amerikka elää uutta kasvukautta. Aiemmat riitapukarit tekevät yhteistyötä ja vienti vetää. Brasilia on nyt alueen kuningas, ärhäkkä Venezuela on menettänyt vaikutusvaltaansa.


Perulaista kirjailijaa Mario Vargas Llosaa ahdistaa.


Perun tulevan sunnuntain presidentinvaaliehdokkaat ovat Nobel-palkitun Vargas Llosan mielestä kuin syöpä ja aids, kaksi tuhoisaa vaihtoehtoa.


Hän pelkää, että vasemmistolainen Ollanta Humala sääntelee taloutta liikaa ja autoritäärinen Keiko Fujimori polkee ihmisoikeuksia kuten isänsä, vankilassa istuva ex-presidentti Alberto Fujimori.


Kyselyjen mukaan vaalikamppailusta tulee tiukka. Kumpi tahansa saattaa johtaa seuraavat neljä vuotta Perua, jonka talouskasvu on viime vuosina hiponut maailman kärkeä.


Vaalit heijastavat laajempia poliittisia tuulia koko mantereella, asiantuntijat arvioivat.


Etelä-Amerikan kuninkaaksi on noussut sosiaalidemokraattinen Brasilia. Venezuelan presidentin Hugo Chávezin vaikutusvalta on heikentynyt.


Perun edelliset vaalit hävinnyt Humala on tehnyt kaikkensa, jotta pääsisi eroon maineestaan vallanhimoisen Chávezin liittolaisena.


“Kaikille on jo selvää, että Chávez on perin autoritäärinen johtaja. Myös vanha liittolainen, Ecuadorin presidentti Rafael Correa on ottanut häneen etäisyyttä”, sanoo Latinalaista Amerikkaa seuraava tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista.


Mantereen sisäiset, oikeisto- ja vasemmistohallitusten väliset jännitteet ovat lieventyneet. Esimerkiksi kiistelevät naapurit Kolumbia ja Venezuela ovat lähentyneet.


“Vaikka moni vieroksuu Chávezia, hän on voittanut niin monet vaalit, että hänet on hyväksytty osaksi alueellisia hankkeita”, sanoo Latinalaiseen Amerikkaan perehtynyt johtaja Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta.


Yhteistyön energia virtaa nimenomaan Etelä-Amerikassa. Kuningas Brasiliakin viljelee mieluummin termiä América do Sul kuin América Latina.


Latinalaiseen Amerikkaan kuuluvat Etelä-Amerikan lisäksi Meksiko ja Keski-Amerikka, joka on etelää riippuvaisempi Yhdysvalloista.


Etelässä Kiina puolestaan on jo esimerkiksi Brasilian ja Chilen tärkein kauppakumppani.


“Etelä-Amerikka erottuu yhä enemmän omaksi alueekseen. Brasilia ja Venezuela vievät alueellisia yhteistyöhankkeita eteenpäin ilman Yhdysvaltoja”, Wigell sanoo.


Suurimmat yhteishankkeet ovat Etelä-Amerikan unioni Unasur ja talousliitto Mercosur, joskin paikalliset moittivat niitä sisällöttömiksi ja sieluttomiksi.


“Euroopan unionin kaltaiseen alueelliseen yhteistyöhön on vielä pitkä matka”, sanoo ekonomisti Daniel Titelman Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomissiosta Cepalista.


Molemmat Perun presidenttiehdokkaista vannovat kilvan kitkevänsä rikollisuutta.


Turvallisuuden lisääminen on noussut koko maanosan politiikassa isoon rooliin, Wigell sanoo.


Syynä on huumekaupan kasvu. Huumesota eli huumekartellien ja asevoimien taistelut verottavat lähinnä Meksikoa ja Keski-Amerikkaa, mutta rikollisuus kalvaa myös etelämpänä.


Vuonna 2008 kärjistyneestä talouskriisistä Etelä-Amerikka on selviytynyt verrattain nopeasti.


Raaka-aineiden, kuten soijan, sokeriruo’on, kuparin ja raudan, kysyntä etenkin Kiinassa tuo mantereelle rahaa.


“Etelä-Amerikan taivaalla pilkottaa enemmän aurinkoa kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa”, professori Pakkasvirta sanoo.


Raaka-aineiden vientiin nojautuvien talouksien riskinä on kysynnän tai markkinahintojen lasku.


Latinalaisen Amerikan suurin ongelma on heikko itsetunto, arvioi chileläinen kirjailija-liikemies Raúl Rivera tuoreessa kirjassaan Nuestra hora (Meidän hetkemme).


“Näemme maanosamme köyhänä, väkivaltaisena ja epävakaana sekä itsemme rumina ja rutiköyhinä. Jos se joskus olikin totta, enää ei”, Rivera sanoi uutistoimisto Efelle toukokuussa.


“Meidän on herättävä menestykseemme ja toimittava yhdessä. Jos emme usko tätä, joudumme vaikeuksiin.”


Juuri sitä kirjailija Mario Vargas Llosa Perussa tavallaan pelkääkin. Sitä, että tuleva presidentti tuhoaisi viimeaikaisen voittokulun.