EU:n ulkosuhdehallintoa kannattaa nyt vahvistaa
Helsingin Sanomat

Utrikespolitiska institutets forskare Kristi Raik och European Policy Centren Europe in the World -programmets direktör Rosa Balfourhar har 25.1. publicerat i Helsingin Sanomat en artikel där de poängterar betydelsen av en stark utrikestjänst för EU i världen.

 

Kun mo­net jä­sen­maat ovat kar­si­neet dip­lo­ma­tiaan­sa, vah­va ul­ko­suh­de­hal­lin­to li­säi­si unio­nin vai­ku­tus­val­taa maail­mal­la.

Suo­men ul­ko­mi­nis­te­riö ai­koo lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa sul­kea usei­ta edus­tus­to­jaan. Ky­sees­sä on mer­kit­tä­vä dip­lo­maat­ti­sen ver­kos­ton leik­kaus, jo­ka on he­rät­tä­nyt pal­jon huol­ta.

Pää­tök­sis­tä käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa on tus­kin mai­nit­tu Eu­roo­pan unio­nia ja sen “ul­ko­mi­nis­te­riö­tä” eli Eu­roo­pan ul­ko­suh­de­hal­lin­toa. Sil­lä on kui­ten­kin kes­kei­nen roo­li Eu­roo­pan glo­baa­lin vai­ku­tus­val­lan vah­vis­ta­mi­ses­sa ja jä­sen­mai­den kan­sal­lis­ten dip­lo­maat­ti­ver­kos­to­jen täy­den­tä­mi­ses­sä.

Kak­si vuot­ta sit­ten toi­min­tan­sa aloit­ta­neel­la ul­ko­suh­de­hal­lin­nol­la on ol­lut vai­kea al­ku ta­lous­krii­sin ja EU-ins­ti­tuu­tioi­den vä­lis­ten val­ta­tais­te­lui­den kes­kel­lä. Jul­ki­nen nä­ky­vyys on ol­lut var­sin heik­ko, mut­ta ul­ko­suh­de­hal­lin­to on saa­nut tun­nus­tus­ta toi­min­nas­taan mo­nis­sa maail­man krii­si­pe­säk­keis­sä.

Suo­mi on kuu­lu­nut ul­ko­suh­de­hal­lin­toa ja sen joh­ta­jaa Cat­he­ri­ne Ash­to­nia kaik­kein vah­vim­min tu­ke­nei­siin jä­sen­mai­hin. Useim­pien mui­den jä­sen­val­tioi­den ta­voin se on kui­ten­kin ol­lut odot­ta­val­la kan­nal­la.

Vuo­si 2013 on ul­ko­suh­de­hal­lin­non tu­le­val­le roo­lil­le rat­kai­se­va. Vuo­den puo­li­vä­lis­sä Ash­to­nin on mää­rä esi­tel­lä ar­vioin­ti hal­lin­non en­sim­mäi­sis­tä kah­des­ta ja puo­les­ta toi­min­ta­vuo­des­ta ja esit­tää kei­no­ja toi­min­nan pa­ran­ta­mi­seen.

Ar­vioin­ti­pro­ses­siin on tär­keä ot­taa mu­kaan jä­sen­val­tiot, Eu­roo­pan ko­mis­sio ja Eu­roo­pan par­la­ment­ti. Pro­ses­sia tu­li­si käyt­tää pa­ran­ta­maan jä­sen­mai­den si­tou­tu­mis­ta ul­ko­suh­de­hal­lin­toon ja vah­vis­ta­maan EU:n ky­kyä käyt­tää mer­kit­tä­viä mut­ta ha­ja­nai­sia ul­ko­po­liit­ti­sia re­surs­se­jaan.

Yk­si suu­rim­mis­ta haas­teis­ta on pa­ran­taa ul­ko­suh­de­hal­lin­non ja ko­mis­sion vä­li­siä tu­leh­tu­nei­ta suh­tei­ta. Kor­kea edus­ta­ja on myös ko­mis­sion va­ra­pu­heen­joh­ta­ja ja vas­taa EU:n ul­ko­suh­tei­den eri osa-aluei­den koor­di­noin­nis­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä hä­nel­lä on ol­lut tä­hän teh­tä­vään vain vä­hän ai­kaa.

Muun muas­sa krii­sin­hal­lin­ta, muut­to­liik­keet, il­mas­ton­muu­tos ja ener­gia­ky­sy­myk­set kai­paa­vat mo­ni­ulot­tei­sia lä­hes­ty­mis­ta­po­ja ja yh­teis­työ­tä. Vas­tuu on osit­tain ul­ko­suh­de­hal­lin­nol­la, osit­tain ko­mis­siol­la.

Toi­nen suu­ri haas­te on kas­vat­taa jä­sen­mai­den luot­ta­mus­ta ul­ko­suh­de­hal­lin­toa koh­taan. Mo­net jä­sen­val­tiot ovat kri­ti­soi­neet hal­lin­toa ja Ash­to­nia lä­pi­nä­ky­vyy­den puut­tees­ta ja kol­men suu­ren jä­sen­maan liial­li­ses­ta vai­ku­tus­val­las­ta. Ul­ko­suh­de­hal­lin­non on pa­nos­tet­ta­va sään­nöl­li­seen kon­sul­taa­tioon ja tie­don­vaih­toon jä­sen­mai­den kans­sa.

Ta­lous­krii­sil­lä on ol­lut ris­ti­rii­tai­nen vai­ku­tus unio­nin yh­tei­seen ul­ko­po­li­tiik­kaan. Vas­tak­kain­aset­te­lut ja na­tio­na­lis­min nou­su ovat kai­va­neet maa­ta jä­sen­val­tioi­den vä­li­sen luot­ta­muk­sen al­ta. Li­säk­si ta­lous­krii­si on hei­ken­tä­nyt EU:n kan­sain­vä­li­sen toi­min­nan ar­vo­pe­rus­taa ja Eu­roo­pan ve­to­voi­maa.

Eri­tyi­ses­ti pie­nil­le jä­sen­val­tioil­le mut­ta myös suu­ril­le EU py­syy kor­vaa­mat­to­ma­na vai­ku­tus­val­lan mo­nin­ker­tais­ta­ja­na, mi­kä­li jä­sen­val­tiot vain päät­tä­vät toi­mia yh­des­sä.

Ta­lous­krii­si on pa­kot­ta­nut mil­tei kaik­kien jä­sen­val­tioi­den ul­ko­asiain­hal­lin­not sääs­tö­toi­miin. Kun vä­hem­mäl­lä jou­du­taan te­ke­mään enem­män, ul­ko­mi­nis­te­riöt et­si­vät uu­sia mah­dol­li­suuk­sia yh­teis­toi­min­taan. Si­kä­li ul­ko­suh­de­hal­lin­non 140 EU-de­le­gaa­tion ver­kos­to tar­joaa jä­sen­val­tioil­le mer­kit­tä­vää li­säar­voa.

Suo­men tu­li­si ot­taa huo­mioon ul­ko­suh­de­hal­lin­non toi­min­ta kan­sal­li­sen edus­tus­to­ver­kon ke­hit­tä­mi­ses­sä ja sel­vit­tää ta­po­ja hyö­dyn­tää EU-de­le­gaa­tioi­ta. Mo­net jä­sen­val­tiot ovat jo nyt kiin­nos­tu­nei­ta edus­tus­to­ti­lo­jen ja­ka­mi­ses­ta.

Tu­le­vai­suu­des­sa jä­sen­maat voi­si­vat käyt­tää EU-de­le­gaa­tioi­den apua run­saam­min myös niis­sä mais­sa, jois­sa niil­lä ei ole kan­sal­lis­ta edus­tus­toa. De­le­gaa­tioi­den tu­li­si vah­vis­taa ra­por­toin­tiaan jä­sen­mail­le, jot­ta nä­mä pys­tyi­si­vät tur­vau­tu­maan enem­män EU:n yleis­ra­port­tei­hin ja kes­kit­ty­mään pa­rem­min kan­sal­li­sen dip­lo­ma­tian prio­ri­teet­tei­hin.

Ul­ko­suh­de­hal­lin­non pi­täi­si myös ryh­tyä käyt­tä­mään aloi­te­oi­keut­taan ak­tii­vi­ses­ti ja ot­taa joh­to­ase­ma EU:n ul­ko­suh­tei­den stra­te­gi­ses­sa suun­nit­te­lus­sa. Vain si­ten on mah­dol­lis­ta yh­dis­tää jä­sen­val­tioi­den ja mui­den ins­ti­tuu­tioi­den pa­nok­set se­kä muo­dos­taa yh­tei­nen po­li­tiik­ka.

Ro­sa Bal­four
Kris­ti Raik
Bal­four on Eu­ro­pean Po­li­cy Cent­ren Eu­ro­pe in the World -oh­jel­man joh­ta­ja
ja Raik Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin tut­ki­ja.

 
Vie­ras­ky­nä-pals­tal­la jul­kais­taan asian­tun­ti­ja­kir­joi­tuk­sia. Noin 4 500 mer­kin mit­tai­sia teks­te­jä voi tar­jo­ta osoit­tee­seen hs.artikkeli@hs.fi. Toi­mi­tus edi­toi jul­kais­ta­vat ar­tik­ke­lit.

Kun mo­net jä­sen­maat ovat kar­si­neet dip­lo­ma­tiaan­sa, vah­va ul­ko­suh­de­hal­lin­to li­säi­si unio­nin vai­ku­tus­val­taa maail­mal­la.

Suo­men ul­ko­mi­nis­te­riö ai­koo lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa sul­kea usei­ta edus­tus­to­jaan. Ky­sees­sä on mer­kit­tä­vä dip­lo­maat­ti­sen ver­kos­ton leik­kaus, jo­ka on he­rät­tä­nyt pal­jon huol­ta.

Pää­tök­sis­tä käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa on tus­kin mai­nit­tu Eu­roo­pan unio­nia ja sen “ul­ko­mi­nis­te­riö­tä” eli Eu­roo­pan ul­ko­suh­de­hal­lin­toa. Sil­lä on kui­ten­kin kes­kei­nen roo­li Eu­roo­pan glo­baa­lin vai­ku­tus­val­lan vah­vis­ta­mi­ses­sa ja jä­sen­mai­den kan­sal­lis­ten dip­lo­maat­ti­ver­kos­to­jen täy­den­tä­mi­ses­sä.

Kak­si vuot­ta sit­ten toi­min­tan­sa aloit­ta­neel­la ul­ko­suh­de­hal­lin­nol­la on ol­lut vai­kea al­ku ta­lous­krii­sin ja EU-ins­ti­tuu­tioi­den vä­lis­ten val­ta­tais­te­lui­den kes­kel­lä. Jul­ki­nen nä­ky­vyys on ol­lut var­sin heik­ko, mut­ta ul­ko­suh­de­hal­lin­to on saa­nut tun­nus­tus­ta toi­min­nas­taan mo­nis­sa maail­man krii­si­pe­säk­keis­sä.

Suo­mi on kuu­lu­nut ul­ko­suh­de­hal­lin­toa ja sen joh­ta­jaa Cat­he­ri­ne Ash­to­nia kaik­kein vah­vim­min tu­ke­nei­siin jä­sen­mai­hin. Useim­pien mui­den jä­sen­val­tioi­den ta­voin se on kui­ten­kin ol­lut odot­ta­val­la kan­nal­la.

Vuo­si 2013 on ul­ko­suh­de­hal­lin­non tu­le­val­le roo­lil­le rat­kai­se­va. Vuo­den puo­li­vä­lis­sä Ash­to­nin on mää­rä esi­tel­lä ar­vioin­ti hal­lin­non en­sim­mäi­sis­tä kah­des­ta ja puo­les­ta toi­min­ta­vuo­des­ta ja esit­tää kei­no­ja toi­min­nan pa­ran­ta­mi­seen.

Ar­vioin­ti­pro­ses­siin on tär­keä ot­taa mu­kaan jä­sen­val­tiot, Eu­roo­pan ko­mis­sio ja Eu­roo­pan par­la­ment­ti. Pro­ses­sia tu­li­si käyt­tää pa­ran­ta­maan jä­sen­mai­den si­tou­tu­mis­ta ul­ko­suh­de­hal­lin­toon ja vah­vis­ta­maan EU:n ky­kyä käyt­tää mer­kit­tä­viä mut­ta ha­ja­nai­sia ul­ko­po­liit­ti­sia re­surs­se­jaan.

Yk­si suu­rim­mis­ta haas­teis­ta on pa­ran­taa ul­ko­suh­de­hal­lin­non ja ko­mis­sion vä­li­siä tu­leh­tu­nei­ta suh­tei­ta. Kor­kea edus­ta­ja on myös ko­mis­sion va­ra­pu­heen­joh­ta­ja ja vas­taa EU:n ul­ko­suh­tei­den eri osa-aluei­den koor­di­noin­nis­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä hä­nel­lä on ol­lut tä­hän teh­tä­vään vain vä­hän ai­kaa.

Muun muas­sa krii­sin­hal­lin­ta, muut­to­liik­keet, il­mas­ton­muu­tos ja ener­gia­ky­sy­myk­set kai­paa­vat mo­ni­ulot­tei­sia lä­hes­ty­mis­ta­po­ja ja yh­teis­työ­tä. Vas­tuu on osit­tain ul­ko­suh­de­hal­lin­nol­la, osit­tain ko­mis­siol­la.

Toi­nen suu­ri haas­te on kas­vat­taa jä­sen­mai­den luot­ta­mus­ta ul­ko­suh­de­hal­lin­toa koh­taan. Mo­net jä­sen­val­tiot ovat kri­ti­soi­neet hal­lin­toa ja Ash­to­nia lä­pi­nä­ky­vyy­den puut­tees­ta ja kol­men suu­ren jä­sen­maan liial­li­ses­ta vai­ku­tus­val­las­ta. Ul­ko­suh­de­hal­lin­non on pa­nos­tet­ta­va sään­nöl­li­seen kon­sul­taa­tioon ja tie­don­vaih­toon jä­sen­mai­den kans­sa.

Ta­lous­krii­sil­lä on ol­lut ris­ti­rii­tai­nen vai­ku­tus unio­nin yh­tei­seen ul­ko­po­li­tiik­kaan. Vas­tak­kain­aset­te­lut ja na­tio­na­lis­min nou­su ovat kai­va­neet maa­ta jä­sen­val­tioi­den vä­li­sen luot­ta­muk­sen al­ta. Li­säk­si ta­lous­krii­si on hei­ken­tä­nyt EU:n kan­sain­vä­li­sen toi­min­nan ar­vo­pe­rus­taa ja Eu­roo­pan ve­to­voi­maa.

Eri­tyi­ses­ti pie­nil­le jä­sen­val­tioil­le mut­ta myös suu­ril­le EU py­syy kor­vaa­mat­to­ma­na vai­ku­tus­val­lan mo­nin­ker­tais­ta­ja­na, mi­kä­li jä­sen­val­tiot vain päät­tä­vät toi­mia yh­des­sä.

Ta­lous­krii­si on pa­kot­ta­nut mil­tei kaik­kien jä­sen­val­tioi­den ul­ko­asiain­hal­lin­not sääs­tö­toi­miin. Kun vä­hem­mäl­lä jou­du­taan te­ke­mään enem­män, ul­ko­mi­nis­te­riöt et­si­vät uu­sia mah­dol­li­suuk­sia yh­teis­toi­min­taan. Si­kä­li ul­ko­suh­de­hal­lin­non 140 EU-de­le­gaa­tion ver­kos­to tar­joaa jä­sen­val­tioil­le mer­kit­tä­vää li­säar­voa.

Suo­men tu­li­si ot­taa huo­mioon ul­ko­suh­de­hal­lin­non toi­min­ta kan­sal­li­sen edus­tus­to­ver­kon ke­hit­tä­mi­ses­sä ja sel­vit­tää ta­po­ja hyö­dyn­tää EU-de­le­gaa­tioi­ta. Mo­net jä­sen­val­tiot ovat jo nyt kiin­nos­tu­nei­ta edus­tus­to­ti­lo­jen ja­ka­mi­ses­ta.

Tu­le­vai­suu­des­sa jä­sen­maat voi­si­vat käyt­tää EU-de­le­gaa­tioi­den apua run­saam­min myös niis­sä mais­sa, jois­sa niil­lä ei ole kan­sal­lis­ta edus­tus­toa. De­le­gaa­tioi­den tu­li­si vah­vis­taa ra­por­toin­tiaan jä­sen­mail­le, jot­ta nä­mä pys­tyi­si­vät tur­vau­tu­maan enem­män EU:n yleis­ra­port­tei­hin ja kes­kit­ty­mään pa­rem­min kan­sal­li­sen dip­lo­ma­tian prio­ri­teet­tei­hin.

Ul­ko­suh­de­hal­lin­non pi­täi­si myös ryh­tyä käyt­tä­mään aloi­te­oi­keut­taan ak­tii­vi­ses­ti ja ot­taa joh­to­ase­ma EU:n ul­ko­suh­tei­den stra­te­gi­ses­sa suun­nit­te­lus­sa. Vain si­ten on mah­dol­lis­ta yh­dis­tää jä­sen­val­tioi­den ja mui­den ins­ti­tuu­tioi­den pa­nok­set se­kä muo­dos­taa yh­tei­nen po­li­tiik­ka.

Ro­sa Bal­four
Kris­ti Raik
Bal­four on Eu­ro­pean Po­li­cy Cent­ren Eu­ro­pe in the World -oh­jel­man joh­ta­ja
ja Raik Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin tut­ki­ja.

 
Vie­ras­ky­nä-pals­tal­la jul­kais­taan asian­tun­ti­ja­kir­joi­tuk­sia. Noin 4 500 mer­kin mit­tai­sia teks­te­jä voi tar­jo­ta osoit­tee­seen hs.artikkeli@hs.fi. Toi­mi­tus edi­toi jul­kais­ta­vat ar­tik­ke­lit.

Kun mo­net jä­sen­maat ovat kar­si­neet dip­lo­ma­tiaan­sa, vah­va ul­ko­suh­de­hal­lin­to li­säi­si unio­nin vai­ku­tus­val­taa maail­mal­la.

Suo­men ul­ko­mi­nis­te­riö ai­koo lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa sul­kea usei­ta edus­tus­to­jaan. Ky­sees­sä on mer­kit­tä­vä dip­lo­maat­ti­sen ver­kos­ton leik­kaus, jo­ka on he­rät­tä­nyt pal­jon huol­ta.

Pää­tök­sis­tä käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa on tus­kin mai­nit­tu Eu­roo­pan unio­nia ja sen “ul­ko­mi­nis­te­riö­tä” eli Eu­roo­pan ul­ko­suh­de­hal­lin­toa. Sil­lä on kui­ten­kin kes­kei­nen roo­li Eu­roo­pan glo­baa­lin vai­ku­tus­val­lan vah­vis­ta­mi­ses­sa ja jä­sen­mai­den kan­sal­lis­ten dip­lo­maat­ti­ver­kos­to­jen täy­den­tä­mi­ses­sä.

Kak­si vuot­ta sit­ten toi­min­tan­sa aloit­ta­neel­la ul­ko­suh­de­hal­lin­nol­la on ol­lut vai­kea al­ku ta­lous­krii­sin ja EU-ins­ti­tuu­tioi­den vä­lis­ten val­ta­tais­te­lui­den kes­kel­lä. Jul­ki­nen nä­ky­vyys on ol­lut var­sin heik­ko, mut­ta ul­ko­suh­de­hal­lin­to on saa­nut tun­nus­tus­ta toi­min­nas­taan mo­nis­sa maail­man krii­si­pe­säk­keis­sä.

Suo­mi on kuu­lu­nut ul­ko­suh­de­hal­lin­toa ja sen joh­ta­jaa Cat­he­ri­ne Ash­to­nia kaik­kein vah­vim­min tu­ke­nei­siin jä­sen­mai­hin. Useim­pien mui­den jä­sen­val­tioi­den ta­voin se on kui­ten­kin ol­lut odot­ta­val­la kan­nal­la.

Vuo­si 2013 on ul­ko­suh­de­hal­lin­non tu­le­val­le roo­lil­le rat­kai­se­va. Vuo­den puo­li­vä­lis­sä Ash­to­nin on mää­rä esi­tel­lä ar­vioin­ti hal­lin­non en­sim­mäi­sis­tä kah­des­ta ja puo­les­ta toi­min­ta­vuo­des­ta ja esit­tää kei­no­ja toi­min­nan pa­ran­ta­mi­seen.

Ar­vioin­ti­pro­ses­siin on tär­keä ot­taa mu­kaan jä­sen­val­tiot, Eu­roo­pan ko­mis­sio ja Eu­roo­pan par­la­ment­ti. Pro­ses­sia tu­li­si käyt­tää pa­ran­ta­maan jä­sen­mai­den si­tou­tu­mis­ta ul­ko­suh­de­hal­lin­toon ja vah­vis­ta­maan EU:n ky­kyä käyt­tää mer­kit­tä­viä mut­ta ha­ja­nai­sia ul­ko­po­liit­ti­sia re­surs­se­jaan.

Yk­si suu­rim­mis­ta haas­teis­ta on pa­ran­taa ul­ko­suh­de­hal­lin­non ja ko­mis­sion vä­li­siä tu­leh­tu­nei­ta suh­tei­ta. Kor­kea edus­ta­ja on myös ko­mis­sion va­ra­pu­heen­joh­ta­ja ja vas­taa EU:n ul­ko­suh­tei­den eri osa-aluei­den koor­di­noin­nis­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä hä­nel­lä on ol­lut tä­hän teh­tä­vään vain vä­hän ai­kaa.

Muun muas­sa krii­sin­hal­lin­ta, muut­to­liik­keet, il­mas­ton­muu­tos ja ener­gia­ky­sy­myk­set kai­paa­vat mo­ni­ulot­tei­sia lä­hes­ty­mis­ta­po­ja ja yh­teis­työ­tä. Vas­tuu on osit­tain ul­ko­suh­de­hal­lin­nol­la, osit­tain ko­mis­siol­la.

Toi­nen suu­ri haas­te on kas­vat­taa jä­sen­mai­den luot­ta­mus­ta ul­ko­suh­de­hal­lin­toa koh­taan. Mo­net jä­sen­val­tiot ovat kri­ti­soi­neet hal­lin­toa ja Ash­to­nia lä­pi­nä­ky­vyy­den puut­tees­ta ja kol­men suu­ren jä­sen­maan liial­li­ses­ta vai­ku­tus­val­las­ta. Ul­ko­suh­de­hal­lin­non on pa­nos­tet­ta­va sään­nöl­li­seen kon­sul­taa­tioon ja tie­don­vaih­toon jä­sen­mai­den kans­sa.

Ta­lous­krii­sil­lä on ol­lut ris­ti­rii­tai­nen vai­ku­tus unio­nin yh­tei­seen ul­ko­po­li­tiik­kaan. Vas­tak­kain­aset­te­lut ja na­tio­na­lis­min nou­su ovat kai­va­neet maa­ta jä­sen­val­tioi­den vä­li­sen luot­ta­muk­sen al­ta. Li­säk­si ta­lous­krii­si on hei­ken­tä­nyt EU:n kan­sain­vä­li­sen toi­min­nan ar­vo­pe­rus­taa ja Eu­roo­pan ve­to­voi­maa.

Eri­tyi­ses­ti pie­nil­le jä­sen­val­tioil­le mut­ta myös suu­ril­le EU py­syy kor­vaa­mat­to­ma­na vai­ku­tus­val­lan mo­nin­ker­tais­ta­ja­na, mi­kä­li jä­sen­val­tiot vain päät­tä­vät toi­mia yh­des­sä.

Ta­lous­krii­si on pa­kot­ta­nut mil­tei kaik­kien jä­sen­val­tioi­den ul­ko­asiain­hal­lin­not sääs­tö­toi­miin. Kun vä­hem­mäl­lä jou­du­taan te­ke­mään enem­män, ul­ko­mi­nis­te­riöt et­si­vät uu­sia mah­dol­li­suuk­sia yh­teis­toi­min­taan. Si­kä­li ul­ko­suh­de­hal­lin­non 140 EU-de­le­gaa­tion ver­kos­to tar­joaa jä­sen­val­tioil­le mer­kit­tä­vää li­säar­voa.

Suo­men tu­li­si ot­taa huo­mioon ul­ko­suh­de­hal­lin­non toi­min­ta kan­sal­li­sen edus­tus­to­ver­kon ke­hit­tä­mi­ses­sä ja sel­vit­tää ta­po­ja hyö­dyn­tää EU-de­le­gaa­tioi­ta. Mo­net jä­sen­val­tiot ovat jo nyt kiin­nos­tu­nei­ta edus­tus­to­ti­lo­jen ja­ka­mi­ses­ta.

Tu­le­vai­suu­des­sa jä­sen­maat voi­si­vat käyt­tää EU-de­le­gaa­tioi­den apua run­saam­min myös niis­sä mais­sa, jois­sa niil­lä ei ole kan­sal­lis­ta edus­tus­toa. De­le­gaa­tioi­den tu­li­si vah­vis­taa ra­por­toin­tiaan jä­sen­mail­le, jot­ta nä­mä pys­tyi­si­vät tur­vau­tu­maan enem­män EU:n yleis­ra­port­tei­hin ja kes­kit­ty­mään pa­rem­min kan­sal­li­sen dip­lo­ma­tian prio­ri­teet­tei­hin.

Ul­ko­suh­de­hal­lin­non pi­täi­si myös ryh­tyä käyt­tä­mään aloi­te­oi­keut­taan ak­tii­vi­ses­ti ja ot­taa joh­to­ase­ma EU:n ul­ko­suh­tei­den stra­te­gi­ses­sa suun­nit­te­lus­sa. Vain si­ten on mah­dol­lis­ta yh­dis­tää jä­sen­val­tioi­den ja mui­den ins­ti­tuu­tioi­den pa­nok­set se­kä muo­dos­taa yh­tei­nen po­li­tiik­ka.

Ro­sa Bal­four
Kris­ti Raik
Bal­four on Eu­ro­pean Po­li­cy Cent­ren Eu­ro­pe in the World -oh­jel­man joh­ta­ja
ja Raik Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin tut­ki­ja.