EU:n ja Unkarin kiista kärjistyy
Helsingin Sanomat - Ulkomaat - 13.1.2012 - 3647 merkkiä - 2. painos
Virve Kähkönen ja Antti Ämmälä/HS

Länk till artikeln på Helsingin Sanomats nätsida.


Kööpenhamina/Helsinki. Kiistoja ja kriisejä. Tanskan tuore EU-puheenjohtajuus ottaa ensiaskeleitaan vaikeassa ilmapiirissä.


Velkakriisin lisäksi tuore puheenjohtaja joutuu seuraamaan sivusta, miten EU:n ja Unkarin välit tulehtuvat ja sen omat vihreät tavoitteet murenevat.


EU:n ja Unkarin kiristynyt suhde oli esillä Tanskan pääministerin Helle Thorning-Schmidtin ja EU-komission puheenjohtajan José Manuel Barroson tiedotustilaisuudessa torstaina Kööpenhaminassa.


EU-komissio uhkasi Unkaria keskiviikkona rangaistuksilla, jos se ei muuta kiisteltyä uutta perustuslakiaan. Komissio epäilee, että se loukkaa oikeuslaitoksen, tietosuojavaltuutetun ja keskuspankin riippumattomuutta ja sotii EU:n sääntöjä vastaan.


Barroso kieltäytyi arvioimasta, ovatko Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja oikeistopuolue Fidesz sitoutuneita eurooppalaisiin arvoihin. Komission on määrä antaa lopullinen arvionsa tilanteesta ensi tiistaina, ja se toivoo Unkarin taipuvan muutoksiin siihen mennessä.


“On tärkeää, että komissio tekee työnsä objektiivisesti, kunnioittaen periaatteitamme ja lakejamme”, Barroso selitti vaikenemistaan.


Barroson mukaan komissio on seurannut perustuslakiuudistusta tiiviisti alusta saakka.


“Itse olen kirjoittanut kaksi kirjettä pääministeri Orbanille pyytäen, ettei hän vie lainsäädäntöä eteenpäin, ennen kuin olemme yhdessä tarkastaneet sen. Valitettavasti näin ei tapahtunut, ja nyt meillä on ongelmia.”


EU:n ja Unkarin välit voivat kärjistyä kriisiksi, joka aiheuttaa jäsenmaille vielä paljon päänvaivaa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.


“Käsillä on aikamoinen asetelma. Tällaista ei ole nähty vähään aikaan.”


Tiilikainen pitää mahdollisena, että EU-maat rankaisevat Unkaria kovalla kädellä, jos se jatkaa demokratian sortamista.


“Jos Unkari rikkoo EU:n arvoperustaa, perussopimuksen pyhintä osaa, se voidaan pahimmillaan sulkea EU:n päätöksenteon ulkopuolelle.”


Kevyempänä rangaistuksena keinovalikoimassa on esimerkiksi EU-tukien jäädyttäminen.


Tiilikainen uskoo, että jäsenmaat alkavat pohtia mahdollisia rangaistuksia, jos Unkari ei taivu komission vaatimiin muutoksiin, jotka koskevat perustuslakia.


Viimeksi EU oli samankaltaisen ongelman edessä vuonna 2000, kun Jörg Haiderin johtama äärioikeistolainen Vapauspuolue nousi Itävallassa vaalivoiton siivittämänä hallitukseen. Vapauspuolue lietsoi muukalaisvihaa ja vähätteli natsien hirmutöitä.


Muut jäsenmaat jäädyttivät puoleksi vuodeksi välinsä Itävaltaan. Boikotti osoittautui kuitenkin virheliikkeeksi, ja se oli omiaan pikemminkin vahvistamaan Itävallan hallitusta kuin heikentämään sitä.


Joidenkin arvioiden mukaan Itävalta-boikotti vaikuttaa siihen, miten halukas EU on puuttumaan Unkarin tilanteeseen.


Tiilikainen uskoo, että talouskriisin aiheuttama EU:n rakoilu luo jäsenmaille paineita kovistella Unkaria. Unkari mittaa EU:n uskottavuutta, solidaarisuutta ja yhteistyökykyä samalla tavoin kuin talousongelmat, Tiilikainen sanoo.


“Pinnaa on venytetty jo aika pitkälle.”