Terrorikytkösten löytyminen on ollut vain ajan kysymys Suomessa
Aamulehti, Satakunnan Kansa
Maria Kalliokoski

Verkosto: Tutkija Mika Aaltolan mukaan rahoituksen reitit ovat perin monimutkaisia.


Suomen ensimmäinen epäily terrorismin rahoittamisesta ja värväyksestä ei ole yllätys Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajalle Mika Aaltolalle.

On ollut vain ajan kysymys, milloin kytköksiä löytyy Suomesta.

– Niitä on todennäköisesti ollut, mutta poliisi ei ole niitä huomannut. Jos kyseessä on Somalia, rahoituksen verkosto on hyvin monimutkainen, Mika Aaltola sanoo.

Aaltola johtaa Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmaa. Hän sanoo, että Somalian kaltaisissa romahtaneissa valtioissa sisäiset jännitteet elävät niin sanottujen diaspora-ryhmien eli ulkosomalialaisten kautta.

Konfliktit läikkyvät eri puolille maailmaa. Ulkomailla asuvat diasporaryhmät lähettävät rahaa kotimaahansa, mikä alkaa jossain vaiheessa kiinnostaa poliisia.

Vastaava pätee myös esimerkiksi Kurdistaniin ja Tshetseniaan. Eri puolilla Eurooppaa lukuisten somaliliikkeiden tukijat seuraavat intohimoisesti oman kotimaansa tapahtumia.

Somaliassa käydään sotaa, jonka yksi osapuoli, islamistinen Al-Shabaab on YK:n terrorismilistalla ja jonka tukeminen on kielletty. Aaltola tietää muualta tapauksia, että Somaliaan on lähdetty taistelijoiksi – ei kuitenkaan itsemurhaiskuihin.

– Al-Shabaab ei välttämättä kaikilta puoliltaan ole terrorismia siinä muodossa kuin me ajattelemme esimerkiksi Al-Qaidan kaltaisista järjestöistä. Somaliassa on monia ryhmiä, ja osa on listattu terroristeiksi, mutta ne saattavat olla kansanliikkeen kaltaisia.

Aaltolan mukaan Suomen somaliyhteisö ei ole radikalisoitunut. Asian monimuotoisuutta kuvaa myös se, että YK:n ja EU:n listaamat terroristijärjestöt ovat hyvin erilaisia. Jotkut ovat voineet päätyä listalle jopa poliittisista syistä, mutta Aaltolan mukaan suurin osa on tehnyt selviä terroritekoja.

Kuultuaan suomalaisista epäilyistä hän pohti, liittyvätkö ne tuoreisiin pidätyksiin Ruotsissa. Ruotsin suojelupoliisi pidätti sunnuntaina 11. syyskuuta Göteborgissa neljä ihmistä epäiltynä terrori-iskun valmistelusta.

Suomessa vasta julkistetut pidätykset tapahtuivat 7. syyskuuta ja vangitsemiset 10. syyskuuta. Vangitut mies ja nainen ovat ulkomaalaistaustaisia mutta asuvat Suomessa. Ilta-Sanomien mukaan he ovat somalialaisia ja Suomen kansalaisia.

Aaltolan mukaan myös Tanskassa ja muualla Euroopassa on ollut vastaavia pidätyksiä. Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Kaj-Erik Björkqvistin mukaan Suomen ja Ruotsin tapaukset eivät liity toisiinsa.

Seuranta tehostunut

Suomessa ei Aaltolan mukaan tarvitse olla asiasta huolissaan. Ilmiön seuraaminen on tärkeää, koska iskut rahoitetaan ulkomailta.

Mistä tapaus kertoo?

Aaltolan mukaan kansainvälisen yhteistyön ja lainsäädännön voimakkaasta kehittymisestä. Rahavirtoja ja ryhmien yhteydenpitoa pystystään seuraamaan entistä paremmin.

Tutkintakeinot ja kansainvälinen yhteistyö ovat hänen mukaansa tehostuneet huomattavasti.

– Kun asiat eivät ole tulleet aiemmin julki, on saattanut jäädä kuva, ettei asiaa seurata. Ehkä nyt halutaan poistaa illuusiota kontrollin puutteesta.

Fakta

Terrorismirikos

lakiin 2003

Rikoslain luvussa 34 a on määritelty rikokset, jotka tulee tuomita tavanomaista ankarammin, kun ne on tehty terroristisessa tarkoituksessa. Näihin kuuluvat esimerkiksi terroristisessa tarkoituksessa tehtävien rikosten valmistelu, värväys terrorismirikoksen tekemiseen ja terrorismin rahoittaminen.

Kaikkien vakavien rikosten valmistelua ei laki määrittele rangaistavaksi. Tämä tuli esiin esimerkiksi niin sanotussa Liedon rahankuljetusjupakassa, kun vakavan ryöstön valmistelusta ei rangaistu.

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta sanoo, että valmistelu on rangaistavaa rikoksissa, jotka vaarantavat järjestelmän. Näitä ovat esimerkiksi valtiopetos ja hieman vanhahtavasti rahan väärentäminen. “Liedon tapauksessa moni puhui, että ryöstön valmistelustakin pitäisi rangaista.”