Utrikespolitiska institutets forskare Mikael Wigell tog i en intervju för tidningen Aamulehti 28.10. ställning till de saker där Costa Rica kunde tjäna som modell för Finland.
Puheenaihe
Rica kuulostaa kerta kaikkiaan ihmeelliseltä valtiolta.
Sillä ei ole ollenkaan armeijaa. Se on alueensa vanhin demokratia. Sillä on Keski-Amerikan korkein elintaso ja paras sosiaaliturva. Sen entinen presidentti sai Nobelin rauhanpalkinnon työstään sisällissotien lopettamiseksi. Se on suojellut suuremman osan pinta-alastaan kuin mikään muu valtio maailmassa. Se pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2021 mennessä ja hyödyntää jo nyt pääasiassa ympäristöystävällisiä energianlähteitä.
Niin ikään ympäristösyistä Costa Rica päätti jättää edustaltaan merestä löytyneen öljyn koskematta, vaikka se olisi varma tulonlähde. Ihan totta: kuinka moni valtio pystyisi samanlaiseen epäitsekkyyteen?
Costa Ricalla ja Suomella on suunnilleen saman verran asukkaita (viitisen miljoonaa). Molemmat panostavat teknologian kehittämiseen, korkeatasoiseen koulutukseen ja kansalaistensa terveyteen. Mutta Suomi tuhlaa rahojaan armeijaan ja unohtaa usein ympäristön.
Annetaan Costa Rican opettaa meitä!
Ulkopoliittisen instituutintutkija Mikael Wigell vahvistaa Costa Rican olevan erityistapaus.
– Kun muistetaan maan sijainti, Costa Rica on hyvin poikkeuksellinen. Sillä menee paljon paremmin kuin naapurimailla.
Wigell luettelee Costa Rican onnistumisia: demokratian pitkä perinne, avoimeen vientivetoisuuteen perustuva talous, ekologisesti kestävän talouskasvun hakeminen.
– Costa Rica on ollut Latinalaisen Amerikan pioneereja hyvinvointivaltion rakentamisessa. Oikeastaan Costa Rica muistuttaa Suomea.
Costa Rican verotus on naapurimaita korkeampi. Armeijasta ei tule kuluja, koska maa lakkautti sen jo 1949. Turvallisuusjoukkoja sillä kuitenkin on, erityisesti raja-alueilla, ja poliisin asema on vahva.
Wigell lisää, että Costa Rican ja Yhdysvaltojen suhteet ovat olleet läheiset. Voi olla, että jonkinlaiset takeet sotatilanteiden varalta ovat olemassa. Armeijan puuttumisesta on kuitenkin ollut toistaiseksi hyötyä.
– Latinalaisessa Amerikassa on tapahtunut paljon sotilasvallankaappauksia. Costa Ricassa niihin on pienempi riski, koska vallankaappauskenraaleja ei yksinkertaisesti ole.
Ympäristökysymyksissä Costa Rica on monilta osin Suomea edellä. Maa on rakentanut ekologisuudestaan brändin, joka houkuttelee turisteja ja tuo taloudellista hyötyä. Matkailuelinkeino pyritään järjestämään kestävällä tavalla.
– Costa Ricalle ympäristö on todellinen prioreetti muulloinkin kuin silloin, kun se sattuu teollisuudelle sopimaan.
Niin soisi Suomenkin ajattelevan.
Täydellinen Costa Rica ei tietenkään ole. Wigell kertoo, että sijaintinsa vuoksi se saa osansa Latinalaisen Amerikan läpi kulkevasta huumetrafiikista, ja vuonna 2004 Keski-Amerikan Sveitsiksi kutsutun maan maine vaurioitui korruptioskandaalissa.
Helsingin yliopistossatutkijana työskentelevä Florencia Quesadakin muistuttaa, että kolikolla on kääntöpuolensa. Costa Ricasta kotoisin olevan Quesadan mukaan maan imago ei ole täysin totuudenmukainen.
– Historiantutkijana olen myös kriittinen. Käsitys Costa Ricasta pienenä, rauhallisena ja onnellisena maana on nationalistinen myytti. Osa siitä on totta, osa ei.
Quesada kuvailee Costa Rican kansakunnan rakentamista ja brändäämistä onnistuneeksi projektiksi, jossa on ongelmansa. Esimerkiksi maan alkuperäisväestö ja moni muu vähemmistö on unohdettu tai suorastaan työnnetty syrjään. Costa Ricasta luotuun kiiltokuvaan kuuluvat keskiluokka ja valkoihoiset. Moni elää silti edelleen köyhyydessä.
Turismikaan ei ole yksiselitteisen hyvä asia. Ekologisuuspyrkimyksistä huolimatta joillakin Costa Rican alueilla on suosittu massaturismia, joka on vahingoittanut ympäristöä.
– Luonnonsuojeluperinne on vahva, melkein 30 prosenttia Costa Rican pinta-alasta on suojeltu. Toisaalta 1940–1970 sademetsää tuhottiin suhteellisesti enemmän kuin missään muualla.
Quesada sanoo, että Suomi ja Costa Rica voisivat oppia paljon toisiltaan. Suomalaista koulutusta pidetään Costa Ricassa malliesimerkkinä, jota kohti pyritään. Suomi taas voisi sijoittaa vähemmän rahaa Hornetteihin ja panostaa ympäristön varjelemiseen.
Meillä voisi olla opittavaa myös Costa Rican tavasta hoitaa korruptiota.
– Kun Costa Ricassa paljastui korruptiota, syylliset saivat vankeusrangaistuksia. Suomessakin poliitikot ovat ottaneet vastaan lahjuksia, mutta vaalirahaskandaalin jälkeen vain vähän on tapahtunut.
Mitä siis opimme?Florencia Quesada ja Mikael Wigell ovat yhtä mieltä siitä, että Costa Rican menestystarinan takana ovat jo moneen kertaan mainitut terveydenhuolto ja koulutus. Siinäpä kaksi onnen avainta mille tahansa valtiolle.